Olof Soilander

suomalainen kappalainen

Olof Henric "Olaus Gregorii tai Gregersson" Soilander[1] (noin 1690 Soiniemi, Sysmä12. helmikuuta 1739 Sysmä[2][3]) oli Sysmän kirkon Toivolan kylän kappalainen[1][4][5][6][7][8].

Olof Soilander
Sysmän kirkko
Sysmän kirkko
Henkilötiedot
Syntynytnoin. 1700
Soiniemi, Sysmä, Ruotsin valtakunta
Kuollut12. helmikuuta 1739
Soiniemi, Sysmä, Ruotsin valtakunta
Ammatti Sysmän kirkon kappalainen, rusthollari
Puoliso Beata Sofia Henriksdotter Florinus o.s. Ekestubbe, Margareta Elisabet Andersdotter Hirn ja Catharina Woltersdotter von der Pahlen

Henkilöhistoria muokkaa

Olof Soilander vaikutti Sysmässä, hän nautti pappissäädyn edustajana merkittävää yhteiskunnallista luottamusta kappalaisena[9] ja rusthollarina. Soilander oli naimisissa kolmesti ja hänen puolisonsa olivat kaikki varakkaiden säätyläisperheiden tyttäriä:

Soilanderilla oli viisi lasta: ensimmäisen puolisonsa kanssa tytär Maria Olofsdotter (Hofflin, s. 1700 Sysmässä) ja toisen vaimonsa kanssa tytär Brita Olofsdotter (n. 1710 Sysmä – 31.1.1806 Sysmä). Kolmannesta avioliitosta olivat tyttäret Anna Olofsdotter Soilander (1736 Sysmä – 1755 Sysmä, haudattu 21.2.1755, ei jälkeläisiä) ja Sara Juliana (Yhrman, 1739 Sysmä – 6.2.1793 Hartola)[8].

Opiskelu ja pappeus muokkaa

Olof Soilander Helsingin triviaalikoulun oppilas 16.2.1692, ensimmäinen sysmäläinen Turun akatemian opiskelija[12], vihitty papiksi Porvoon hiippakunnassa 25.1.1709. Hän toimi Sysmässä kirkkoherran apulaisena 1709[1], ja vihittiin Sysmän Pyhän Olavin kirkon kappalaiseksi 1710[1][9][8]. Olof asui kirkon lähellä Toivolan kylässä, jossa hän omisti Vähä-Kankilan rusthollin[5].

Soilander toimi Sysmän kappalaisena vuosina 1710–1739 isonvihan aikana[13] jolloin hän kärsi ja joutui vainon alaiseksi. Hänet vietiin venäläisille osoitetusta uskottomuudesta epäiltynä Hämeen linnaan, jossa hän joutui kovan kohtelun alaiseksi ja jossa hänet tuomittiin kidutettavana kuolemaan, mutta venäläisen vahtisotilaan avulla hän kuitenkin välttyi rangaistukselta ja palasi paljain jaloin metsiä pitkin Sysmään[1][14]. Olof oleskeli piilotettuna ja vastoinkäymisten jälkeen hän palasi jälleen kappalaiseksi ja hoiti virantoimitusta aina kuolemaansa saakka vuoteen 1739.[1][15][8]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g h i Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852 ylioppilasmatrikkeli.fi. Viitattu 20.11.2022.
  2. SSHY - Sysma , Rippikirja, 1734-1781 - Kuva 74 www.sukuhistoria.fi. Viitattu 20.11.2022.
  3. Kuvien tarkastelu - Kansallisarkisto | Asiointipalvelu Astia astia.narc.fi. Viitattu 20.11.2022.
  4. Uuras Saarnivaara, Sinikka Ara: Teol. ja fil. tohtori Saarnivaaran ja Sinikka Aran tutkimustyö Olof Soilanderista, alkuperäinen asiakirja Suomen Kansallisarkistossa (pdf) Acrobat-pilvitallennus. Viitattu 21.11.2022.
  5. a b Sysmän kappalainen Olof Soilander [Arkisto - Suku Forum] suku.genealogia.fi. Viitattu 20.11.2022.
  6. Michael Ticcander: Afhandling ... om Sysmä socken, i Kymmenegårds Län, och Savolax öfredels härad ... under P. A. Gadds inseende. Google Books, 1792. Teoksen verkkoversio (viitattu 20.11.2022). (ruotsiksi)
  7. Soilander Tevalin Mataristo (lehtileike Itä-Häme-lehti 2.7.1985) Acrobat-pilvitallennus. Viitattu 20.11.2022.
  8. a b c d e f g 323 (Bidrag till Kännedom af Finlands Natur och Folk, utgifna af Finska Vetenskaps-Societeten / Fjortonde Häftet) runeberg.org. Viitattu 20.11.2022. (ruotsiksi)
  9. a b Suomen Sukututkimusseura hiski.genealogia.fi. Viitattu 20.11.2022.
  10. Etusivu kansallisbiografia.fi. Viitattu 20.11.2022.
  11. Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852 ylioppilasmatrikkeli.fi. Viitattu 20.11.2022.
  12. Sysmän koulut kansissa Itä-Häme. 19.1.2011. Viitattu 20.11.2022.
  13. Pappisluettelo – Sysmä hiski.genealogia.fi. Suomen sukututkimusseura. Viitattu 7.8.2019.
  14. Suomen historiallinen bibliografia 1901-1925: Juvelius, Einar W., Erään pappisperheen turvaamisyritys. Ajankuva 1700-luvulta. -Voxlibera [III] (Helsinki 1924) s. 66-74] (pdf) (s. 181) doria.fi. Viitattu 8.8.2019. tarvitaan parempi lähde
  15. Viittaus:Yrjö Kotivuori: Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Ylioppilasmatrikkeli. Helsingin yliopisto. Viitattu 7.8.2019.

Aiheesta muualla muokkaa