Olli Kestilä
Olli Heikki Kestilä (5. elokuuta 1920 Naantali – 3. huhtikuuta 2013 Turku)[1] oli suomalainen arkkitehti, joka suunnitteli paljon merkittäviä kohteita erityisesti kotikaupunkiinsa Turkuun.[2]
Olli Kestilä | |
---|---|
Olli Kestilä 1960-luvun puolivälissä. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 5. elokuuta 1920 Naantali |
Kuollut | 3. huhtikuuta 2013 (92 vuotta) Turku |
Ammatti | arkkitehti |
Olli Kestilä aloitti arkkitehtuuriopinnot Teknillisessä korkeakoulussa syksyllä 1939, mutta talvisota keskeytti pian opinnot ja toi kutsun Turun ilmatorjuntapatteristoon. Kestilä valmistui 1947 ja sai Ranskan valtion vuoden mittaisen stipendin Pariisiin, jossa hän jatkoi opintojaan ja pääsi työskentelemään Le Corbusierin toimistossa. Tuon jälkeen hänet palkattiin Erik Bryggmanin toimistoon, kunnes tämän kuolema 1955 lakkautti sen ja Kestilää pyydettiin viimeistelemään oman toimistonsa nimissä muun muassa Bryggmanilta kesken jääneet Turun linnan restaurointisuunnitelmat.[2]
Olli Kestilän isä oli Kestilän Pukimon omistaja, kauppaneuvos Heikki Kestilä.[3] Olli Kestilä suunnitteli perheyritykselle tehtaan Turun Brahenkadulle sekä nykyisin Kestilänkulmana tunnetun pääkonttorin ja -myymälän Yliopiston- ja Humalistonkadun kulmaan.[4][2]
Suunnittelutöitä
muokkaa- Linnankatu 5, Turku, asuinkerrostalo, 1957[5][6]
- Puistokatu 3, Turku, asuinkerrostalo, 1955[7]
- Kestilän toimitalo ”Kestilänkulma”, yhdessä Knut von Troilin kanssa, 1955
- Kestilän tehtaat, Brahenkatu, Turku, 1956
- Ristikankaan kappeli, Lappeenranta, 1957, suunnitelman viimeistely Erik Bryggmanin kuoltua 1955
- Mynämäen kirkon restaurointi, 1959–1960[8]
- Naantalin kirkon kirkkosalin restaurointi, 1963–1965[9]
- Loimaan maalaiskunnan, Taivassalon, Maskun, Huittisten ja Sauvon kirkkojen restaurointi 1950–1960-lukujen vaihteessa.[2]
- Kauttuan Seurakuntakoti, 1967[10]
Lähteet
muokkaa- ↑ Kuolleita. (kuolinilmoitus) Turun Sanomat, 7.4.2013, s. 5. Turku: Turun Sanomat Oy.
- ↑ a b c d Antinluoma, Iina: Olli Kestilän kädenjälki näkyy Turun kaupunkikuvassa (Arkistoitu – Internet Archive), Turun Sanomat 26.8.2005. Viitattu 22.2.2016.
- ↑ Kestilä, Kaarlo Heikki, Kuka kukin on 1954, Runeberg-projekti.
- ↑ Kupila, Sanna: Sisua, siloa ja sinappia: merkkituotteita Turusta, s. 49. Turku: Turun maakuntamuseo, 2004. ISBN 951-595-090-2
- ↑ Linnankatu 5 (Arkistoitu – Internet Archive), Oikotie. Viitattu 22.2.2016.
- ↑ Nummelin, Juri: Turun puretut talot, Julkaisemattomia-blogi 6.2.2010. Viitattu 22.2.2016.
- ↑ Paasikivi, Iina: Uusi haastaa vanhan - Turun ruutukaavakeskusta 1900-luvun jälkipuolella Rakennettu hyvinvointi -blogi. 2019. Museovirasto. Viitattu 23.3.2024.
- ↑ Mynämäen kirkko, RKY, Museovirasto 2009. Viitattu 22.2.2106.
- ↑ Naantalin kirkko ja Ailostenniemi, RKY, Museovirasto 2009. Viitattu 22.2.2106.
- ↑ Kauttuan seurakuntakoti Euran seurakunta. Viitattu 19.7.2019.