Kestilän Pukimo
Kestilän Pukimo Oy (myöhemmin Kestilä Oy) oli Turussa 1911–1989 toiminut vaatetusalan yritys, joka kasvoi 1930-luvulla Suomen suurimmaksi alallaan. Kestilää pidetään Suomen ensimmäisenä valmisvaatteiden tekijänä.[1]
Historiaa muokkaa
Iin pitäjästä Oulun pohjoispuolelta Turkuun 1800-luvun lopulla muuttanut Henrik Kestilä sai työpaikan Maria Kraftmanin kangaskaupasta ja jatkoi myös uuden omistajan palveluksessa, kunnes 1903 osti liikkeen itselleen. Nimeksi tuli H. Kestilän kangas- ja lankatavarain kauppa. Henrik Kestilä menehtyi raitiovaunun töytäisemänä 1910, mutta liikkeen jatkajaksi muutti Huittisten kansanopistossa opettajana toiminut Henrikin poika Heikki Kestilä.[2] Hän jatkoi isänsä työtä kauppiaana, mutta perusti yrityksen nimeltä Suomalainen Pukimo elokuussa 1911 alkaakseen ompeluttaa valmisvaatteita.[1]
Kestilän kotona Humalistonkatu 3:ssa työskenteli aluksi vain räätälimestari Hjalmar Rytsälä. Hän leikkasi kankaat, jotka toimitettiin sitten kotiompelijoille eri puolille kaupunkia. Pian perustettiin ompeluosasto Yliopistonkatu 26:ssa sijainneen myymälän yläkertaan, josta se laajeni muihin lähirakennuksiin.[1]
1920-luvun lopussa Kestilän Pukimoksi muuttunut yritys sai uudet tuotantotilat Linnankatu 8:sta, jossa aloitettiin miesten valmispukujen valmistus. Vuonna 1934 yritys siirsi tuotantonsa Brahenkatu 20:n entiseen kenkätehtaaseen. 1930-luku oli Kestilän vahvaa kasvuaikaa sekä tuotannossa että myynnissä. Vuosikymmenen lopulla yrityksellä oli omat myymälät Turussa, Helsingissä, Viipurissa, Porissa ja Kotkassa ja se työllisti lähes 500 henkeä.[3][1] Yrityksen toimitusjohtajana vuosina 1928–1945 oli Aapo Laurén, joka perusti sitten oman saman alan yrityksen, Kudos Oy Silon.[4]
Vuonna 1956 Kestilä rakennutti arkkitehti Olli Kestilän suunnitteleman uuden tehtaan Turun keskustaan, Brahenkadun ja Läntisen Pitkänkadun kulmaan. Siellä työskenteli enimmillään noin 700 henkilöä.[3] Olli on yksi kauppaneuvos Heikki Kestilän pojista; muut ovat toimitusjohtajana toiminut Eero Kestilä ja muun muassa turkisosastoa johtanut Kalevi Kestilä.[1]
Vuonna 1955 aloitettu oma myymäläverkosto oli 1960-luvun alussa laajentunut jo 13 paikkakunnalle ympäri Suomen. Sen oheen alettiin perustaa Top Shop -nuorisovaateliikkeitä. 1960-luvun alussa Kestilään palkattiin ensimmäinen vakituinen tuotesuunnittelija, Solveig Wahlgren-Halonen, joka tuli tunnetuksi nimellä Puppe Halonen. Muita Kestilän palkkalistoilla olleita suunnittelijoita ovat Raimo Aaramo, Birgitta Berggren, Arto Elovirta, Anneli Kukkonen, Kari Lehto, Tarja Salomaa ja Matti Seppänen. Freelancereinä Kestilälle suunnittelivat ainakin Marja Suna, Irja Leimu, Ritva-Liisa Pohjalainen sekä ruotsalainen Gunilla Pontén ja tanskalaiset Laise ja Sören Adzer.[5][6]
Kestilällä oli vuodesta 1972 tehdas myös Nivalassa. Se työllisti parhaimmillaan 280 henkeä etenkin Neuvostoliittoon suuntautuvan bilateraalikaupan ansiosta.[7] Idänkaupan tyrehtyessä lähes 80 vuoden ikään ehtinyt Kestilä Oy ajautui konkurssiin vuonna 1989, tehdasrakennukset myytiin ja 220 työntekijää irtisanottiin.[1] Myymälöiden toimintaa jatkettiin vielä 1990-luvulla.[8]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Nurminen, Annamari: Tehdas jäi työntekijöiden luo 19.9.2004. Turun Sanomat. Arkistoitu 12.11.2013. Viitattu 29.9.2013.
- ↑ Markus Kivistö:Heikki Kestilän rahasto, Patruunan perintö suomalaiselle sivistykselle (Arkistoitu – Internet Archive), Turun yliopistosäätiö
- ↑ a b Kupila, Sanna: Sisua, siloa ja sinappia: merkkituotteita Turusta, s. 49. Turku: Turun maakuntamuseo, 2004. ISBN 951-595-090-2.
- ↑ Tuomas Möttönen: Kauppaneuvos August Laurén (1897–1953). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 11.2.2011. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Piippa Lappalainen ja Mirja Almay: Kansakunnan vaatettajat, s. 29. WSOY, 1996. ISBN 978-9510208649.
- ↑ Grönlund, Inga: Kestilä – turkulaista vaatetusteollisuuden historiaa ja tuotesuunnittelijoita, Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 25. Turku: Turun ammattikorkeakoulu 2005. ISBN 952559632X. Sivu 46.
- ↑ Matti Laajanen, kirjastovirma.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Lahtero, Jouko ym.: Aijee, Turun kotiseutukirja, s. 85. Otava, 1991. ISBN 951-1-10852-2.
Kirjallisuutta muokkaa
- Mäki, Heikki: Kestilä 1911–1986, Väläyksiä kolmen neljännesvuosisadan taipaleelta, Kestilä Oy, 1986.
- Juva, Einar W.: Kestilän Pukimo Oy 1911–1961, Puoli vuosisataa muodin matkassa, Kestilän Pukimo Oy 1961.