Nummen seurakunta

Nummen seurakunta (ruots. Nummis församling) on entinen suomalainen evankelis-luterilainen seurakunta Nummella, Uudellamaalla. Nummen seurakunta oli 1600-luvulta Lohjan seurakunnan kappeliseurakunta, kunnes se itsenäistyi omaksi seurakunnakseen vuonna 1887. Seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra oli Berndt Wilhelm Sjöroos. Kappeliseurakunnan viimeinen kappalainen oli Karl Erenius, joka työskenteli seurakunnassa vuosina 1839-1861 ja 1867-1873[1]

Nummen seurakunta
Nummis församling
Nummen harmaakivikirkko vuodelta 1822
Nummen harmaakivikirkko vuodelta 1822
Suuntautuminen Luterilainen
Kirkkokunta Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Hiippakunta Turun hiippakunta, Helsingin hiippakunta
Perustettu 1887
Lakkautettu 2013
Liitetty Nummen ja Pusulan seurakuntayhtymä (1981), Lohjan seurakunta (2013)
Pääkirkko Nummen kirkko
Jäseniä n. 2700

Nummen seurakunta ja Pusulan seurakunta muodostivat Nummen ja Pusulan seurakuntayhtymän vuonna 1981 Nummen ja Pusulan kuntien muodostaessa kuntaliitoksen. Vuonna 2013 Nummen ja Pusulan seurakuntayhtymä lakkautettiin ja seurakunnat liitettiin Lohjan seurakunnan alueseurakunniksi. Samalla myös Nummi-Pusulan kunta liitettiin Lohjan kaupunkiin.[1][2]

Nummen seurakunta kuului ensin Turun hiippakuntaan ja myöhemmin Helsingin hiippakuntaan. Seurakunnan pääkirkko oli Nummen kirkko.[1]

HistoriaMuokkaa

Itsenäistyttyään Lohjan seurakunnasta vuonna 1887 Nummen seurakunnasta tuli 3. luokan keisarillinen seurakunta. Nummen kappeliseurakunta oli yrittänyt itsenäistyä Lohjan seurakunnasta jo muutamia kertoja aiemminkin siinä kuitenkaan onnistumatta. 1850-luvun lopulla Nummen väkiluku oli kuitenkin kasvanut jo noin 2 500 henkeen, joka loi hyvät edellytykset oman kirkkoherran palkkaamiselle.[1]

Keisarillisen seurakunnan asema tarkoitti sitä, että Nummilaiset eivät itse saaneet valita kirkkoherraa. Kirkkoherra valittiin vaaleilla jossa äänestäjän varallisuus vaikutti siihen, kuinka monta ääntä äänestäjä pystyi antamaan. Tämän jälkeen tuomiokapituli ehdotti vaalin voittajan nimeämistä kirkkoherraksi senaatille, joka puolestaan ehdotti asiaa Venäjän keisarikunnan keisarille.[1]

Kappeliseurakunnassa pidettiin suomenkielisen jumalanpalveluksen lisäksi myös kuusi kertaa vuodessa ruotsinkielinen jumalanpalvelus.[1]

Suomen senaatti teki lopullisen päätöksen Nummen seurakunnan erottamisesta Lohjan seurakunnasta plenumissa 9. maaliskuuta 1863. Ehtona kuitenkin oli, että Lohjan silloisen kirkkoherran oli joko luovuttava virastaan tai kuoltava ennen kuin seurakuntien erotus voi astua voimaan. Tämän vuoksi vasta vuonna 1887 Lohjan kirkkoherran kuoltua päästiin Nummella valitsemaan omaa kirkkoherraa.[1]

18. joulukuuta 1921 Nummen seurakunnallekin asetettiin kirkkovaltuusto uuden kirkkolain mukaan. Nummen seurakunnan kirkkovaltuustossa oli 12 jäsentä.[1]

KirkkoherratMuokkaa

Lista Nummen seurakunnan kirkkoherroista 1887-2012[1]:

1887-2012
Nimi Vuodet
Benrndt Wilhelm Sjöroos 1887-1889
Viktor Emil Ahlstedt (virkaa sijaistava) 1887-1889
Viktor Emil Ahlstedt 1891-1896
Johan Oskar Levänen (virkaa tekevä) 1896-1898
Johan Oskar Kättö 1898-1899
Gustaf Alfred Nyholm 1899-1919
Kustaa Alfred Mäkinen 1920-1951
Lauri Halttunen 1952-1955
Rafael Toivonen 1956-1960
Kaarlo Kuosmanen 1963-1967
Heikki Savola 1968
Kosti Laitinen 1970-1971
Pekka Vihma 1972-1981
Alpi Saloranta 1982-2002
Erkki Kuusanmäki 2004-2012

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i Osmo Jussila: Nummen historia, s. 239-244. Nummen kunta, 1977. ISBN 951-99126-6-5.
  2. Nummi Lohjan seurakunta. Viitattu 20.4.2021.