Norrskata

saari Suomessa

Norrskata on saari Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä, Paraisten kaupungissa. Vuoden 2008 loppuun saakka Norrskata oli Korppoon kunnan toiseksi suurin saari Kyrklandet-pääsaaren jälkeen, sekä kunnan pohjoisosan kuntakeskus.

Norrskata
Sijainti
Saariryhmä
Vesialue
Merialue
Pinta-ala
14,35 km²
Väestö
Asukasluku
76[1]
Kartta

Norrskatan tärkeimmän liikenneyhteyden muodostavat Finferriesin maantielautat L/A Stella ja M/S Aura,[2] jotka liikennöivät useita kertoja päivässä Korppoon, Houtskarin ja Norrskatan välillä. Lisäksi yhteysalus M/S Kokkomaa[3] liikennöi päivittäin useita kertoja Houtsalasta läheisiin Ahvensaaren, Maskinnamon, Järvsorin ja Innamon saariin (sekä edelleen Nauvon kirkonkylään). Myös Storpensorin ja Lillpensorin saariin liikennöivä M/S Finno[4] käy päivittäin Havträskin kylän laiturissa.

Norrskatan saaressa on alle sata vakituista asukasta, mutta kesäisin väkiluku moninkertaistuu kesävieraiden myötä. Saaressa toimii muun muassa vierasvenesatama Norrskata Alexandra's,[5] jossa on kesäkauppa, kahvila ja ravintola, [6] kesäisin bed & breakfast ja puutarharavintola Verandan,[7] posti, kirjasto, lääkekaappi, SEO-automaattiasema, sekä muutama lomamökkejä vuokraava majoitusyritys.

Kesäisin järjestetään tansseja Heimdalissa, entisessä nuorisoseurantalossa, jota Norrskatan kotiseutuyhdistys nykyisin ylläpitää. Norrskatan evankelisluterilaisen kirkon lisäksi Houtsalassa sijaitsee myös Betania helluntaiseurakunnan rukoushuone ja leirikeskus, sekä hautausmaa ja sunauskappeli. Norrskatassa on myös Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen paloasema, josta käsin toimii yksi vapaaehtoinen sammutusyksikkö (RVS 891).

Luonto on vaihtelevaa ja monipuolista, kasvilajien määrä on runsas kalkkipitoisen maaperän sekä lauhkean ilmaston ansiosta.

Historia muokkaa

Norrskata oli 1900-luvun alussa vilkas ja varsin taajaan asuttu, ja paikallisväestö haaveili oman itsenäisen seurakunnan sekä kunnan perustamisesta. Se olisi muodostettu Norrskatan ja lähiympäristön lisäksi vielä eräistä naapurikuntien Houtskarin, Nauvon ja Rymättylän saarista. Norrskatassa asui vielä 1950-luvulla yli 600 asukasta, mutta sen jälkeen kaupungistuminen ja syrjäseutujen autioituminen on karsinut asukasluvun noin kymmenekseen aikaisemmasta. Norrskatassa on ollut aiemmin kaikki kirkonkylän palvelut: saaressa on toiminut oma koulu (perustettu 1894, lakkautettu 2003), posti, pankki, apteekki, leipomo, useita kauppoja, evankelisluterilainen kappeliseurakunta jossa oli oma pappi, helluntaiseurakunta (perustettu 1922), VPK, nuorisoseura (perustettu 1898), poliisi, kätilö/terveydenhoitaja (vuodesta 1919 - 1970-luvulle), (28 paikkainen) täysihoitola Abbortorpet, sekä Lennart Wilkmanin veneveistämö. Maantie (11 km) Norrskataan rakennettiin vuonna 1932, jolloin saaressa oli jo useita autoja ja traktoreita. Vuonna 1962 Norrskatan Olofsnäsiin saatiin lauttayhteys Korppoon Galtbystä.[8] Norrskatasta on myös lähtöisin Elämän Sana -seurakunnan perustaja pastori Håkan Westergård.lähde?

Norrskatan kirkko rakennettiin 1932-1934 ja erillinen kellotapuli kirkon yhteyteen 1955.

Vanha merenkulkupaikkakunta muokkaa

Norrskatan Havträskin kylän rannassa (muutamia myös Lill-Pensarissa, sekä Itä-Houtsalassa) rakennettiin aikanaan useita purjelaivoja, jotka pitivät Norrskatan eri kyliä kotisatamanaan ja purjehtivat ympäri maailmaa. Talonpoikaispurjehdus vaurastutti saaren tiloja ja väestöä. Laivat rakennettiin oman metsän puista itse. Norrskatassa oli myös vielä 1970-luvulta 1990-luvun loppupuolelle Örnen ja Bratsjö nimiset troolarit.

TurkuAhvenanmaaTukholma välillä liikennöivät matkustajalaivat pysähtyivät Norrskatan Änkisten satamassa aina 1950-luvulle saakka. Lisäksi Norrskatan kylälaitureiden kautta liikennöi vuodesta 1875[9] lauttaliikenteen alkamiseen saakka monta kertaa päivässä useita saaristohöyrylaivalinjoja. Vuonna 1962 Norrskatan Olofsnäsiin saatiin lauttayhteys Korppoon Galtbystä.

Kylät muokkaa

Havträsk, Länsi-Houtsala, Itä-Houtsala, Kärvois ja Änkis. Lisäksi Norrskatan piiriin kuuluvat erillisten Ahvensaaren (Åvensorin), Maskinnamon, Järvsorin ja Lill-Pensarin saarien kylät.

Lähteet muokkaa

  1. Elina Auri: Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat pysyvästi asutut saaret (pdf) (s.82) Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 26.12.2012.
  2. M/F Aura
  3. M/S Falko
  4. M/S Finno
  5. Alexandras[vanhentunut linkki]
  6. Ravintola Lavarinpaviljonki
  7. Verandan (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. Kurt V. Michelsson: NORRSKATA i ord och bild, 1988 Painotalo Gillot Oy
  9. Michelsson, Kurt V.: Norrskata i ord och bild, 1988 Painotalo Gillot Oy