Ahvensaari

saari ja kylä Korppoossa Paraisilla

Ahvensaari (ruots. Åvensor) on saari Paraisilla Varsinais-Suomen maakunnassa Lounais-Suomessa. Sen pinta-ala on 5,0 neliökilometriä. Saarella on yhteysaluslaituri, josta on päivittäinen yhteys Maskinnamoon, Houtsalaan, Järvsoriin, Innamoon, Seiliin ja Nauvoon Nauvon pohjoisella reitillä, jolla liikennöi M/S Kokkomaa.[1]

Ahvensaari
Yhteysalus M/S Falkö Ahvensaaressa joulukuussa.
Yhteysalus M/S Falkö Ahvensaaressa joulukuussa.
Koordinaatit 60°17′30.2″N, 21°33′44.0″E
Merialue Saaristomeri
Valtio
Valtio Suomi
Maakunta Varsinais-Suomi
Kunta Parainen

Ahvensaaren maasto on hyvin tasaista. Saaren korkein kohta on 34 metriä meren pinnan yläpuolella. Saari on 2,6 kilometriä pitkä pohjois–etelä-suunnassa ja 3,5 kilometriä itä–länsi-suunnassa.[2]

Saarella vallitsee mannerilmasto. Vuoden keskilämpötila alueella on 5°C. Lämpimin kuukausi on elokuu, jolloin keskilämpötila on 16°C, ja kylmin kuukausi on tammikuu, jolloin lämpötila on -4°C.[3]

Ahvensaaren tiluskartta vuodelta 1793. Storsund-salmi erottaa saaren itäosan sen länsiosasta. Kartta georeferoituna Wikimaps Warperissa.

HistoriaMuokkaa

Ahvensaarella on todennäköisesti ollut asutusta 1300- tai 1400-luvulta lähtien. Ahvensaari mainitaan 1530-luvun maakirjoissa, joiden perusteella kyläasutus näyttää jo vakiintuneen Ahvensaaren kylässä.[4] Kylä oli tiiviisti rakennettu, kun tulipalo tuhosi sen vuonna 1690. Palon seurauksena kylä rakennettiin uudelleen rivikylän muotoon.[5][6] Varhaisimpien säilyneiden karttojen perusteella kylätontit ovat säilyneet samoilla, jo ennen isojakoa vakiintuneilla paikoillaan nykyaikaan asti.[4]

NimihistoriaMuokkaa

1500-luvulla Ahvensaaresta on käytetty nimimuotoja Åffuensar, Åffwensar ja Affuensaari. Turunmaan saariston suomalaisesta lainanimistöstä väitelleen Ritva Liisa Pitkäsen mukaan saaren nimi on alkujaan Ahvensaari, jota on jo varhaisessa vaiheessa käytetty saaren korkeasta itäisestä osasta. Niitty nykyisen kylän keskellä on joskus ollut järvi. Siitä on muodostunut nimi Järvensuu, joka puolestaan on muotoutunut muotoon Järvensor. Eteläiset niemet Picknäs ja Kokolax ovat todennäköisesti olleet Pitkäniemi ja Kukonlahti. Machram pohjoisessa on ollut salmi ennen maan kohoamista, ja sen nimi pohjautuu Matalaraumaan. Läntisen osan niemet Kilamo (Kylänmaa), Suvilot (Suviluoto) ja Tammlot (Tammiluoto) ovat olleet erillisiä saaria.[7]

Tilat ja torpatMuokkaa

Ahvensaaren tiloja ovat Jäppas (N:o 1), Lifols (Lillfolls, N:o 2), Junnil (Jonne, N:o 3), Mattfols (N:o 4), Mickfols (N:o 5), Klavor (N:o 6), Knutars (N:o 7), Nedergård (1/4 Mickfols), Övergård (1/4 Mickfols), Västergård ja torppia Skarpäng (1914), Järvensor, Störäng, Machram (Junnil), Heimlot, Hevoslot (Knutars) ja Karhere-Kura (ulkoveromaa). Hevonkackin saari oli jaettu Ahvensaaren talojen paitsi Jäppasin kesken ja siellä sijaitsi kolme torppaa.[5]

Väestö ja elinkeinotMuokkaa

 
Kalkkikaivoksen ruutivarasto.

Kuten monilla saariston saarilla, ympärivuotinen asutus myös Ahvensaarella on vähentynyt.

Vuodesta 1845 Ahvensaarella toimi kalkkikaivos, joka oli vuodesta 1935 Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiön (nykyinen Nordkalk) alaisuudessa. Kalastuselinkeinon, erityisesti sillin kalastuksen lisäksi, kaivosteollisuus oli merkittävä elinkeino, jossa työskenteli noin 60 työntekijää. Parhaimpina aikoina Ahvensaarella asui noin 160 ihmistä ja enimmillään 200 äänioikeutettua, ja saari oli silloin alueen keskus. Koulu toimi työntekijöiden kasarmissa, kunnes kyläkoulu rakennettiin vuonna 1952.[8]

Kaivos suljettiin vuonna 1956 ja sitä seurasi dramaattinen taantuma. Kyläkoulu suljettiin vuonna 1967 ja kauppa oli myös suljettu siihen mennessä. Kaupallinen kalastus ei ole enää kannattavaa, ja kalastus jäi pääasiassa kotitalouksien tarpeiksi. Karjanhoito on lopetettu. Asukkaiden määrä on laskenut noin kymmeneen vakituiseen ja noin kymmeneen loma-asukkaaseen, lähinnä vanhuksiin ja kesävieraisiin. Pitkästä aikaa ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 1989, jolloin nuori perhe muutti pois.[8]

Rakennettu ympäristöMuokkaa

Kaivostoiminta keskittyi saaren pohjoisrannassa sijaitseville Kirmon ja Ronuddenin niemille. Nykyisellään Ronuddenin avolouhos on täyttynyt vedellä. Kaivostoiminnasta on jäänteinä myös useita raunioituneita rakennuksia. Kirmon niemen vanha kaivosalue on Nordkalkin omistuksessa. Ronuddenin alue on yhteisomistuksessa.[9]

Åvensorin kylän asutus on keskittynyt Träsket-kyläpellon ja saaren läpi kulkevan Ahvensaarentien varrelle. Tie alkaa saaren länsirannalla sijaitsevasta satamasta, kiertää saaren keskellä sijaitsevan Storsundin lahdelman ja päättyy Ronuddenin niemeen.

LähteetMuokkaa

  1. Nauvon pohjoinen reitti Coast Line. Viitattu 16.5.2021.
  2. Laskettu Viewfinder Panoramas Digital elevation Model perusteella. Lisätietoa algoritmeista Lsjbot/Algoritmer.
  3. Browse datasets | NASA Earth Observations (NEO) Browse datasets | NASA Earth Observations (NEO). 16.5.2021. Viitattu 16.5.2021. (englanniksi)
  4. a b Marja Pälikkö: Korppoon rantayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014. Paraisten kaupunki.
  5. a b Kurt V. Michelsson: Norrskata i ord och bild, s. 540. Norrskata byaråd, 2003.
  6. Pentti Koivunen, Eeva Matinolli: Rymättylän historia. Rymättylä: Rymättylän kunta, 1982. 499066926. ISBN 951-99366-2-9. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.5.2021).
  7. Kunnat ja kylät 2012-01-23 23.1.2012. Maanmittauslaitos.
  8. a b Åvensor - en döende ö? svenska.yle.fi. Viitattu 16.5.2021. (ruotsiksi)
  9. Länsi-Turunmaan saaristoasutus www.rky.fi. Museovirasto. Viitattu 18.5.2021.