Normet Group on kaivostoiminnassa ja tunnelinrakentamisessa tarvittavia laitteita valmistava yritysryhmä, joka on saanut alkunsa Iisalmessa. Konserni tarjoaa laitteita ja palveluja maanalaiseen rakentamiseen ja kaivostoimintaan. Sillä on yli 1200 työntekijää yli 50 myynti- ja palvelupisteessä 30 maassa.[5]

Normet Group Oy
MKT Normet Logo Black version 20170926-1.png
Tunnuslause For tough jobs
Yritysmuoto Osakeyhtiö
Perustettu 1962 (Peltosalmen Konepaja), 2005 (Normet Group Oy) [1]
Perustaja Jussi ja Jaakko Sarvela
Toimitusjohtaja Ed Santamaria[2]
Puheenjohtaja Aaro Cantell[2]
Kotipaikka Iisalmi[1]
Toiminta-alue maailma
Toimiala konepajateollisuus
Tuotteet kaivoslaitteet
Liikevaihto 314,5 milj. € (2018)[1]
Liikevoitto 27,9 milj. € (2018)[1]
Henkilöstö 1263 (2018)[1]
Tytäryhtiöt Normet Oy
TAM
Farmi Forest Oy
tytäryhtiöt 21 maassa[3]
Omistaja Aaro Cantell[4]
Kotisivu www.normet.com

HistoriaaMuokkaa

Peltosalmen Konepaja (1962–1972)Muokkaa

Normetin juuret juontavat vuoteen 1962, jolloin veljekset, maanviljelijä Jaakko Sarvela ja agronomi Jussi Sarvela, perustivat maatilalleen konepajan siirryttyään karjattomaan maatalouteen. Tilan vanhassa navetassa alettiin valmistaa traktoriin sopivia maansiirtolaitteita, kahden työntekijän voimin. Kolmen ensimmäisen toimintavuotensa aikana yrityksen työntekijämäärä ylitti viidenkymmenen ja tuotevalikoimassa pääpaino siirtyi metsätyökoneiden valmistukseen. Tuotteiden vienti aloitettiin. Peltosalmen Konepajan menestystä rinnastettiin yksityismetsissä tapahtuneeseen kehitykseen: kymmenessä vuodessa traktori oli korvannut hevoset ja traktoreiden lisälaitteet yleistyivät.[6]

Yrityksen menestystuote oli New Yorkin kansainvälisillä patenttimessuilla palkittu traktorikuormain, joka valloitti yli puolet Suomen kuormainmarkkinoista. Muita konepajan alkuaikojen tuotteita olivat metsäkoneet, kuten juontovinssi ja Suomen ensimmäinen kolmiakselinen metsätraktori. Sarvelan veljekset saivat 1969 valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon.[7]

Normet Oy (1972–2004)Muokkaa

Sarvelat myivät vuonna 1972 yrityksensä Orion-yhtymä Oy:lle, joka osti 180 ihmistä työllistäneen konepajan.[8] Kaupan taustalla oli lääketehtaan pelko, että valtio saattaisi sosialisoida Orionin. Hyppäämällä konepajateollisuuteen se arveli säästävänsä ainakin yhden liiketoiminta-alueen, jos valtio ottaisi itselleen lääkkeiden valmistuksen. Kaupan myötä nimi vaihdettiin Normet Oy:ksi ja yritys alkoi viedä kaivoskoneita Ruotsiin.[9]

Alkuaikoina Normet teki tuotekehitystyötä kaivosyhtiö Outokumpu Oy:n kanssa.[9]

Alkuvuonna 1999 Orion myi tytäryhtiönsä Normetin Sitran Fenno Managementille ja yrityksen toimivalle johdolle. Yhtiön palveluksessa oli noin 310 henkilöä.[10]

Vuonna 2004 Normetin liikevaihto oli 44 miljoonaa euroa.[11]

Normet Group (2005–)Muokkaa

Maaliskuussa 2005 Normetin koko osakekanta myytiin Normet Group -nimiselle yritykselle. Normet Groupin omistajia olivat Cantell Oy (70 prosentin osuus), Anssi Soila ja Normetin toimiva johto (yhteensä 30 prosenttia).[11] Cantell Oy:n omisti hallitusammattilainen ja sijoittaja Aaro Cantell, joka halusi kasvattaa yritystä.[9][11] Konserni työllisti noin 210 henkilöä.[11]

Vuonna 2008 Normetilla oli 17 toimipistettä yhdeksässä maassa, esimerkiksi Australiassa. Uutta toimipistettä suunniteltiin Mongoliaan, josta oli löydetty maailman suurin kupariesiintymä. Yhtiön markkinaosuus liikkui tuotteesta riippuen 10–70 prosentin välillä, esimerkiksi ruiskubetonointikoneissa ja räjähdysaineiden panostuksessa kaivoksissa Normet oli globaali markkinajohtaja. Vuoden suurimmassa toimituksessa vietiin yli 60 kaivoslaitetta Venäjälle Norilsk Nickel -yhtiölle. Kaupan arvo oli yli 20 miljoonaa euroa.[9]

Vuona 2009 Normetin liikevaihto oli yli 90 miljoonaa euroa.[12]

Vuonna 2010 Normet valmisti raskaan sarjan kaivoslaitteita Iisalmessa ja Santiago de Chilessä ja koko konsernissa työskenteli noin 450 ammattilaista 23 maassa. Huhtikuussa Normet laajensi liiketoimintaansa betonikemian puolelle ostamalla 40 prosenttia TAM Internationalista. TAM International työllisti yli 70 henkilöä ja sen liikevaihto oli 9 miljoonaa euroa. Yrityksiä yhdisti sama asiakaskunta, jolle tarjottiin rakennusteknisiä ratkaisuja maanalaisiin tunneli- ja kaivosrakennushankkeisiin. Yhtiöt alkoivat edustaa omilla markkina-alueillaan toistensa tuotteita. Kaupan myötä Normetista tuli kokonaisratkaisujen tarjoaja.[12] Konsernin liikevaihto oli reilut sata miljoonaa euroa ja sillä oli yli 600 työntekijää.[13]

Vuonna 2011 Normet osti ruotsalaisen Essverk Berg AB:n, joka valmisti ja huolsi kaivos- ja tunnelirakennuslaitteita. Yrityksellä oli 25 työntekijää Ludvikassa.[13] Normetin liikevaihto oli 170 miljoonaa euroa.[14]

Alkuvuonna 2012 yhtiöllä oli 700 työntekijää, joista noin puolet Iisalmessa. Iisalmen konepajalla koottiin muun muassa isoja kaivoskoneita.[15] Kesäkuussa Normet osti 60 prosenttia osakkuusyhtiöstään TAM –konsernista, joka siirtyi samalla täysin Normetin omistukseen. Vuosi oli konsernille menestyksellinen: liikevaihto kasvoi lähes 40 prosenttia (235,4 miljoonaa euroa) ja sen liikevoitto 68 prosenttia. Liikevaihtoa tuli melko tasaisesti ympäri maailmaa, erityisesti Venäjältä, IVY-maista ja Australiasta. Uudet tytäryhtiöt aloittivat toimintansa Meksikossa, Norjassa ja Etelä-Afrikassa. Yrityksen päätuotteet olivat kehittyneiden ratkaisujen totetuttaminen louhintaprosesseihin tunnelirakentamisessa ja maanalaisessa kaivostoiminnassa. Se myös kehitti, valmisti ja markkinoi raskaita työkoneita ja rakennuskemikaaleja.[3] Seitsemässä vuodessa Cantell nelinkertaisti Normetin liikevaihdon ja työntekijämäärän.[14]

Vuonna 2013 Normetilla oli tytäryhtiöitä 21 maassa.[3]

Vuonna 2016 Normet osti ruotsalaiselta Atlas Copcolta sen betonin kuivaruiskutusliiketoiminnan, esimerkiksi MEYCO Piccola ja MEYCO GM –tuotteet.[16]

Vuonna 2017 Iisalmeen rekrytoitiin sata uutta työntekijää, sillä edellisenä vuonna Normetin laiteliiketoiminta oli kasvanut peräti 40 prosenttia.[17]

Vuonna 2019 Robin Lindahlin seuraajana toimitusjohtajana aloitti Ed Santamaria.[5]

OrganisaatioMuokkaa

Normetin pääomistajana on vuodesta 2005 ollut Aaro Cantell, joka omistaa yrityksestä 70 prosenttia.[18]

Vuonna 2019 Normetilla oli yli 1200 työntekijää yli 50 myynti- ja palvelupisteessä 30 maassa.[5] Normet on Iisalmen suurin yksityinen työnantaja[18]. Betonin kuivaruiskutustuotteita valmistetaan Sveitsissä, varaosien jakelu hoidetaan Hollannissa olevan jakelukeskuksen kautta.[16]

Tuotteet ja markkinatMuokkaa

Normet on erikoistunut kalliolouhinnassa käytettävien laitteiden ja kemikaalien kehittämiseen, valmistamiseen, myyntiin ja huoltoon. Yhtiöllä on laaja valikoi­ma tuotteita kalliolujitukseen, panostukseen ja maanalaisiin kuljetuksiin. Kallio­lujituksessa tunneleita vahvistetaan tur­vallisiksi esimerkiksi[19] robotisoiduilla ruiskubetonoinneilla. Myös automatisoidut räjähdysaineiden panostukset ja maanalaiset kuljetukset kuuluvat sen palveluihin.[13] Vuonna 2013 varaosahuollon ja palvelutoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta oli miltei kolmannes.[3]

Vuonna 2014 Normet kilpaili maanalaisessa rakentamisessa BASF:in ja Sikan kanssa. Normetin suurimmat markkinat olivat Australiassa, Venäjällä ja Intiassa.[20] Vuonna 2014 laitevalmistuksen osuus liikevaihdosta oli noin puolet.[18]

Vuonna 2019 Normetin liikevaihdosta noin 70 prosenttia tuli kaivosyhtiöiltä ja loput maan alla tapahtuvasta rakentamisesta.[19]

Esimerkiksi lähes kaikkien pääkaupunkiseudun isojen parkkiluolien rakentamisessa on käytetty Normetin tuotteita.[19]

YrityskulttuuriMuokkaa

Vuonna 2011 Normet alkoi tarjota avokuntoutusta kuluttavasta työstä kärsineille työntekijöilleen. Monella työntekijällä oli olka- ja selkävaivoja tai lonkkakipuja ja osalla oli tarvetta myös kokonaisvaltaiseen elämäntaparemonttiin. Vuoden kestävässä avokuntoutusmallissa lääkäri ja fysioterapeutti tekivät kuntoutujille yksilölliset kuntoutusohjelmat. Kuntoutujille järjestettiin myös ryhmätapaamisia ja liikuntasali.[21]

TunnustuksiaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Kauppalehti: Normet Group Oy | Yritys- ja taloustiedot | Kauppalehti Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 1.6.2020.
  2. a b Hallitus ja johto Normet. Viitattu 1.6.2020.
  3. a b c d Normet Iisalmesta valtaa maanalaista maailmaa: liikevaihto +40%, voitto +68% Talouselämä.
  4. Vuokola, Jonna: Ylä-Savo syöksee vienti-ihmeitä, Talouselämä 11.10.2014 s. 41–45. Viitattu 28.10.2014.
  5. a b c Normet löysi uuden toimitusjohtajan Sandvikilta Kauppalehti. Viitattu 2.6.2020.
  6. HS 50 vuotta sitten maanantaina 31.1.1966 | Vanhassa navetassa nyt suuri konepaja Helsingin Sanomat. 31.1.2016. Viitattu 1.6.2020.
  7. Kronologia, Jussi Sarvelan kotisivut. Viitattu 28.10.2014.
  8. Historia - Savon Siemen savonsiemen.com. Viitattu 1.6.2020.
  9. a b c d Lehmät ulos, sorvit sisään Kaleva.fi. Viitattu 1.6.2020.
  10. ORION MYY NORMET-YKSIKKÖNSÄ Ilta Sanomat. 12.1.1999. Viitattu 1.6.2020.
  11. a b c d Työkoneiden valmistaja Normet uusille omistajille Helsingin Sanomat. 31.3.2005. Viitattu 2.6.2020.
  12. a b Normet laajentaa betonikemiaan Helsingin Sanomat. 9.4.2010. Viitattu 2.6.2020.
  13. a b c Jyrki Alkio: Normet ostaa Ruotsista kahteen tarpeeseen Talouselämä. Viitattu 1.6.2020.
  14. a b c Saara Koho: Kapteeni ottaa kurssin Talouselämä. Viitattu 2.6.2020.
  15. a b Normetille presidentin kansainvälistymispalkinto Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  16. a b Normet ostaa kuivaruiskuliiketoimintaa Talouselämä. Viitattu 2.6.2020.
  17. Luulitko, että Itä-Suomella menee huonosti? Iisalmen ihme imee enemmän työntekijöitä kuin seudulla riittää väkeä Helsingin Sanomat. 6.6.2018. Viitattu 2.6.2020.
  18. a b c Jonna Vuokola: ”Suomalaisjohtajat ovat liian turvallisuushakuisia” Talouselämä. Viitattu 2.6.2020.
  19. a b c Ilkka Jauhiainen: Normetin uusi toimitusjohtaja korostaa turvallisuutta: ”Meillä on työntekijöitä 50 asteen pakkasessa Itä-Siperiassa ja 50 asteen kuumuudessa Australiassa” Talouselämä. Viitattu 2.6.2020.
  20. Ylä-Savo syöksee vienti-ihmeitä Talouselämä. Viitattu 2.6.2020.
  21. Kaivosyritys kuntouttaa työajalla Helsingin Sanomat. 13.4.2014. Viitattu 2.6.2020.
  22. Valtakunnalliset palkitut 1968—2003 Vuoden Yrittäjä. 22.5.2017. Viitattu 1.6.2020.