Noelle Barker

Noël Camilla "Noelle" Berners Barker OBE (28. joulukuuta 1928 Aberdeen – 15. toukokuuta 2013 Lontoo) oli brittiläinen ooppera-, oratorio- ja resitaalilaulaja, joka oli äänialaltaan sopraano. Hän keskittyi varsinkin aikansa musiikkiin.

Barker suunnitteli alun perin suuntautumista tieteiden pariin ja valmistui Aberdeenin yliopistosta. Hän sai musiikissa opetusta Imogen Holstilta, Münchenissä Hans Hotterilta ja Lontoossa Vera Rózsalta. Hän opiskeli myös Amsterdamin konservatoriossa. Barker oli sopraanosolistina Havergal Brianin ensimmäisen sinfonian (Gothic) kantaesityksessä Westminsterissä vuonna 1961. Hän osallistui Harrison Birtwistlen teoksen Ring a Dumb Carillon radioensiesitykseen. Barker lauloi myös Benjamin Brittenin English Opera Groupissa. Hän esitti resitaalipartnerinsa Robert Sherlaw Johnsonin teoksia, joihin kuului Liturgia Redemptionis Nostrae sopraanolle ja yhdeksälle soittimelle. Muita säveltäjiä, joiden teoksia kuului Barkerin ohjelmistoon, olivat muiden muassa Michael Tippett, Arnold Schönberg, Francis Routh, Egon Wellesz, Arnold Cooke, Nikos Skalkottas, Pierre Boulez, Olivier Messiaen, John Joubert, Kurt Weill ja Charles Ives.

Barker teki yhteistyötä muiden muassa London Sinfoniettan ja Nash Ensemblen kanssa. Hän tulkitsi myös vanhempaa musiikkia muiden muassa sellaisilta säveltäjiltä kuin Henry Purcellilta, Johann Sebastian Bachilta, Claudio Monteverdiltä, Wolfgang Amadeus Mozartilta, Anton Brucknerilta ja Gabriel Faurélta. Barker toimi vuosina 1976–1988 Guildhall School of Music and Draman laulun laitoksen päällikkönä ja johti ajoittain Guildhall New Music Ensembleä. Hän oli vuodesta 1961 naimisissa Christopher Peaken kanssa ja sai kolme lasta. Barkerille myönnettiin vuonna 1985 Brittiläisen imperiumin ritarikunnan upseerin arvo.