Avaa päävalikko

Nissan Almera on Nissanin vuosina 1995–2006 Euroopan markkinoille valmistama alemman keskiluokan automalli, joka korvasi Nissan Sunnyn. Japanissa ja Australaasiassa samaa mallia myytiin nimellä Nissan Pulsar. Euroopassa mallin seuraajaksi tuli vuonna 2007 Nissan Tiida, jota oli myyty jo aiemmin Aasian markkinoilla. Aasiassa Almeran valmistus jatkui vuoden 2006 jälkeen, mutta autoa ei enää tuoda Eurooppaan.

Nissan Almera N15 (1995–2000)Muokkaa

Nissan Almera N15
 
Valmistustiedot
Valmistusmaa   Japani
Valmistaja Nissan
Valmistusvuodet 1995–2000
Muut nimet Nissan Lucino
Nissan Pulsar
Korimalli 3-ovinen hatchback
4-ovinen sedan
5-ovinen hatchback
Luokka C-segmentti
Edeltäjä Nissan Sunny (N14)
Seuraaja Nissan Almera (N16)
Iskutilavuus 1,4–2,0 l
Teho 75–143 hv
Polttoaine bensiini
diesel
Vetotapa etuveto
Vaihteisto 5-vaihteinen manuaali
4-vaihteinen automaatti

Ensimmäisen sukupolven Almera esiteltiin vuonna 1995 korvaamaan vanhentunut Nissan Sunny. Auton ulkonäkö muistutti suuresti edeltäjäänsä, mutta muotoilu oli aavistuksen verran muhkeampaa. Korimalleina olivat kolmi- ja viisioviset hatchbackit sekä neliovinen sedan. Farmarimallia ei kuitenkaan Sunnyn tavoin tullut tarjolle. Japanissa hatchbackeja myytiin nimellä Nissan Lucino.

 
Nissan Almera GTi

Moottorivaihtoehtoina olivat 1,4- (87 hv) ja 1,6-litraiset (100 hv) bensiinimoottorit sekä 2,0 litran (75 hv) diesel. GTi-mallissa oli 2,0-litrainen, myös Nissan Silvia -urheiluautossa käytetty 143-hevosvoimainen bensiinimoottori. Kaikki moottorit dieseliä lukuun ottamatta olivat 16-venttiilisiä.

Vuoden 1999 Euro NCAP -kolaritestistä Almera sai tulokseksi yksi ja puoli tähteä viidestä.[1] Turvallisuuden osalta Almera ei siis yltänyt kilpailijoidensa tasolle, sillä esimerkiksi samaa luokkaa edustava Toyota Corolla oli saanut vuotta aiemmin kolme tähteä.[2]

 
Facelift-mallin Nissan Almera N15.

Almeran varustelu oli aikanaan melko hyvä. Vakiona kaikissa malleissa oli muun muassa kuljettajan turvatyyny, ohjaustehostin, sähköpeilit ja stereot. GTi:n varustuksessa oli myös aina ilmastointi, takaspoileri ja sumuvalot.

 
Facelift-mallin sedan-korinen Nissan Almera N15.

Almera koki vuonna 1998 kasvojenkohotuksen, jonka huomattavimmat uudistukset olivat uudet puskurit ja etusäleikkö sekä takavaloihin tehdyt muutokset.

Nissan Almera N16 (2000–2007)Muokkaa

Nissan Almera N16
 
Valmistustiedot
Valmistusmaa   Espanja
  Iso-Britannia
  Japani
Valmistaja Nissan
Valmistusvuodet 2000–2006
Muut nimet Nissan Bluebird Sylphy
Nissan Pulsar
Nissan Sentra
Tuotantomäärä 639 000 kpl
Korimalli 3-ovinen hatchback
4-ovinen sedan
5-ovinen hatchback
Luokka C-segmentti
Edeltäjä Nissan Almera (N15)
Seuraaja Nissan Tiida (C11)
Teknisesti samankaltaisia Nissan Almera Tino
Nissan Primera (P12)
Nissan Serena (C24)
Nissan Wingroad (Y11)
Nissan X-Trail (T30)
Renault Samsung SM3
Pohjalevy Nissan MS
Iskutilavuus 1,5–2,2 l
Teho 90–136 hv
Polttoaine bensiini
diesel
Vetotapa etuveto
Vaihteisto 5-vaihteinen manuaali
4-vaihteinen automaatti

Vuoden 1999 lopussa esiteltiin toisen sukupolven Almera, jonka ulkonäössä ja muotoilussa oli jonkin verran uudistuksia. Pituus oli kasvanut kuusi senttimetriä ja korkeus 5,5 senttimetriä, mutta akseliväli pysyi samana kuin edeltäjässä. Suurta askelta mitoissa ei siis otettu. Kaikissa pyörissä oli nyt levyjarrut ja hätäjarruassistentti kuului järjestelmään. Mallia kehuttiin edeltäjäänsä paremmasta ajomukavuudesta ja hatchbackin suuresta 355-litraisesta tavaratilasta. Moitteet sen sijaan kohdistuivat ahtaisiin takaistuintiloihin ja melutasoon[3]. Almeran N16:n alustalle ja tekniikkaan perustui myös tila-auto Nissan Almera Tino.[4]

Turvallisuudessa oli tapahtunut merkittävää edistystä, sillä Almera sai vuoden 2001 Euro NCAP -kolaritestistä tulokseksi neljä tähteä viidestä.[5]

 
Sedan-korinen Nissan Almera N16.

Almerasta oli saatavilla ensimmäisen sukupolven tavoin kolmi- ja viisioviset hatchbackit sekä neliovinen sedan, jota valmistettiin Japanissa vuoteen 2001 saakka, jolloin tuotanto siirtyi Englannin Sunderlandiin. Kaikki dieselmoottoriset Almerat tulivat Espanjasta[6]. Moottorivaihtoehdot olivat 1,5- (90 hv) ja 1,8-litraiset (114 hv) bensiinimoottorit sekä 110-hevosvoimainen 2,2 litran diesel. Vaihteistona oli viisivaihteinen manuaali, mutta 1,8-litraiseen oli saatavilla myös neliportainen automaattivaihteisto.[4]

Perusvarustetaso Comfortissa oli kaksi turvatyynyä, ABS-jarrut hätäjarruassistentilla, sähköikkunat edessä, lämmitettävät sähköpeilit ja kauko-ohjattu keskuslukitus.[4]

Vain sedanina oli saatavilla säästömalli Family, josta oli karsittu ulkolämpömittari, sähköikkunat, keskuslukituksen kauko-ohjaus, matkustajan turvatyyny, takaistuimen keskipaikan kolmipisteturvavyö ja etuturvavöiden voimanrajoittimet.[4]

Malliston huipulla oli Luxury, jossa oli plyysiverhoilu, ilmastointi, sähköikkunat takana ja sivuturvatyynyt (yht. neljä turvatyynyä).[4]

GTi jäi N16:ssa pois valikoimasta, ja sen tilalle tuli Sport, jossa oli perusmalli Comfortin lisäksi vakiona sumuvalot, takaspoileri, aktiiviset pääntuet, sivuturvatyynyt, nahkaverhoiltu ohjauspyörä, kojelaudan alumiinikoristeet ja lukuvalot edessä. Sport oli saatavana kolmi- tai viisiovisena. Moottorivaihtoehdot olivat samat kuin muissa malleissa.[4]

Kesän 2001 erikoismalli oli Allstar, jossa oli vakiona Comfort-varustelun lisäksi ilmastointi, Pioneer-radio/CD-soitin, kevytmetallivanteet sekä 1,8-litraisessa myös sumuvalot ja takaspoileri (hatchback). Vuoden 2002 kesämalli oli Sensation, johon kuului samat varusteet, mutta ilman 1,8-litraisen lisäyksiä.[4]

 
Facelift-mallin Nissan Almera N16.

Vuoden 2003 kasvojenkohotuksen näkyvimpiä uudistuksia olivat mustapohjaiset projektioajovalot ja keulan uudistettu ilme. Puskurit olivat uudenmalliset, eikä niissä enää ollut suojalistoja. Sumuvalot muuttuivat pyöreiksi. Sisustuksessa oli uusi verhoilukangas, ohjauspyörä ja mittaristo. 1,5-litraisen teho nousi 98 hevosvoimaan. Värivalikoima oli täysin uusi.[4]

Koko mallistossa oli nyt vakiovarusteina neljä turvatyynyä, aktiiviset pääntuet ja turvavöiden voimanrajoittimet. Comfortin tilalle uudeksi perusmalliksi tuli Visia. Sen yläpuolella olivat Visia+, Acenta ja Tekna.[4]

Visia+:ssa oli perusvarustuksen lisäksi integroitu radio/CD-soitin ja manuaali-ilmastointi.[4]

Acentassa ja Teknassa puolestaan oli automaatti-ilmastointi ja viisituumainen ajotietokoneen näyttöruutu kojelaudan keskiosassa. Tekna oli myös lievästi urheilullinen; siinä oli 16 tuuman kevytmetallivanteet, takaspoileri (hatchback) ja sumuvalot. Kesän 2003 erikoismalli oli jälleen Sensation, jossa oli ilmastointi, kevytmetallivanteet ja radio/CD-soitin, joka oli nyt integroitu alkuperäislaite.[4]

Keväällä 2004 mallistoon lisättiin uudet Cool- ja Luxury-varustetasot. Cool-varusteluun kuului metalliväri, kevytmetallivanteet ja kromattu pakoputken pää. Cool+ sisälsi vielä ajotietokoneen, takaistuimen keskikyynärnojan, nahkaverhoillun ohjauspyörän, takaspoilerin (hatchback) ja sumuvalot. Luxuryssa oli Cool+:n lisäksi kojelaudan alumiinikoristeet, kromatut ovenkahvat, korinväriset kylkilistat ja sähköikkunat myös takana. Samana kesänä tulivat myös uudet 2,2-litraiset yhteispaineruiskutteiset dieselmoottorit tehoiltaan 112 ja 136 hevosvoimaa. Mallivuodelle 2006 Almera-mallistoon jäivät vain 1,5-litraiset Visia ja Acenta. Visiaan lisättiin radio/CD-soitin vakioksi.[4]

LähteetMuokkaa

  1. Nissan Almera 1999 Euro NCAP. Viitattu 28.6.2015. (englanniksi)
  2. Toyota Corolla 1998 Euro NCAP. Viitattu 28.6.2015. (englanniksi)
  3. Tutustumisajossa Nissan Almera 1.8 SportDeck Sport Helsingin Sanomat. 13.5.2000. Viitattu 27.7.2015.
  4. a b c d e f g h i j k l Nissan Almera N16 ja Almera Tino V10 (2000–2007) Ajovalo.net. Viitattu 28.6.2015.
  5. Nissan Almera 2001 Euro NCAP. Viitattu 28.6.2015. (englanniksi)
  6. Pistokoeajo: Nissan Almera 1,5 Comfort 5D (2000–2007) Tekniikan Maailma. 30.5.2007. Viitattu 27.7.2015.

Aiheesta muuallaMuokkaa