New age -musiikki
New age -musiikki on 1970-luvulla syntynyt musiikkityyli. New age on rauhallista ja meditatiivista musiikkia, ja usein instrumentaalista. Sille tunnusomaisia soittimia ovat etenkin syntetisaattorit, ja joskus musiikkiin yhdistetään myös luonnon ääniä ja maailmanmusiikkia. New age -musiikkia käytetään usein rentoutumisen, meditoinnin ja hengellisyyden apuna, kuten myös terapiamusiikkina ja rauhoittavana taustamusiikkina julkisissa tiloissa kuten sairaaloissa ja kaupoissa.[1]
Historia
muokkaaNew age -musiikin juuret ovat 1960-luvulla, jolloin ajalle tyypilliset musiikilliset kokeilut ja syntetisaattorien keksiminen synnyttivät elektronisen musiikin. 1970-luvulla muusikot halusivat käyttää musiikkia tietoisuuden laajentamiseen ja ryhtyivät säveltämään uudenlaista musiikkia meditaation ja hengellisen pohdiskelun auttamiseksi. Musiikkityyliä alettiin kutsua new age -musiikiksi 1980-luvun alussa. Tyylin suosion kasvun myötä new age -levyjä ryhdyttiin myymään levykaupoissa omilla hyllyillään, ja perustettiin new age -radioasemia.[1]
Muusikoita
muokkaaTunnetuimpia new age -muusikoita tyylin alkuvuosina olivat saksalaiset Popol Vuh, Edgar Froese ja Holger Czukay. 1970-luvun lopulla englantilainen Brian Eno loi ambient-musiikkityylin, jonka edustajat kuten Jon Hassell, Harold Budd ja Robert Fripp tunnettiin myöhemmin myös new age -muusikoina. Muita tunnettuja new age -tyylisiä muusikoita ovat muun muassa Kitarō, Yanni, Mike Oldfield, Enya, Vangelis[2], John Tesh, Ralph Towner, Keith Jarrett, Dean Evenson, Jami Sieber, Bocarus, Hypnotica, Anna Wise ja Bill Leslie.[1][3] New age -terapiamusiikin tunnetuimpia edustajia on Steven Halpern.[1]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b c d Dennis Hartman: New Age Music History eHow. Viitattu 22.9.2013.
- ↑ artist: Vangelis Ambient Music Guide. Arkistoitu 27.9.2013. Viitattu 22.9.2013.
- ↑ New Age AllMusic. Viitattu 22.9.2013.