Taustamusiikki
Taustamusiikki on musiikkia, jonka ei ole tarkoitus viedä kuulijansa huomiota, mutta joka on valittu sopimaan tilanteeseen. Taustamusiikkia käytetään monenlaisissa tilanteissa kuten työnteon ja opiskelun yhteydessä, vapaa-ajalla esimerkiksi kuntoillessa, ja julkisissa tiloissa kuten kaupoissa tehostamaan myyntiä. Elokuvissa taustamusiikkia käytetään tunnelman luomiseen ja tunnetilojen synnyttämiseen katsojassa.
Pirteä taustamusiikki voi parantaa mielialaa ja suoritusta yksitoikkoisessa työssä. Yksinkertaisen, sanattoman taustamusiikin on havaittu joissain tutkimuksissa voivan parantaa joidenkin älyllisten tehtävien suorituksia. Taustamusiikin ihannetaso ja vaikutus on kuitenkin hyvin yksilöllistä.
Työssä ja opiskelussa muokkaa
Vaikutukset tehoon ja viihtyvyyteen muokkaa
Pirteän musiikin on todettu parantavan yksitoikkoisia töitä kuten liukuhihna- ja laaduntarkkailutöitä tekevien ihmisten tehokkuutta ja tarkkuutta. Paras tulos saadaan kun musiikkia soitetaan jaksoittain niinä hetkinä kun tarkkaavaisuus todennäköisimmin hiipuu. Taustamusiikki vähentää työntekijän tylsistymistä ja saattaa lisätä tarkkaavaisuutta. Tutkimusten mukaan parhaiten toimii instrumentaalimusiikki tai sellainen laulu, jossa sanat ovat tuttuja tai tylsiä. Myös ennen työsuoritusta tai tenttiä kuunneltu pirteä musiikki voi tutkimusten mukaan tehostaa suoritusta.[1]
Rentouttavan, yksitoikkoisen ja yksinkertaisen musiikin on todettu voivan tehostaa suoritusta joissain älyllisissä tehtävissä. Eräässä tutkimuksessa senkaltainen taustamusiikki paransi lukijoiden tuloksia enemmän kuin monimutkainen musiikki tai hiljaisuus. Eräässä tutkimuksessa meditaatioon käytetty koan-musiikki taustamusiikkina paransi tutkittavien älykkyystestituloksia hiljaisuuteen verrattuna.[1] Joissain tutkimuksissa taustamusiikilla ei kuitenkaan ole havaittu olevan minkäänlaista myönteistä vaikutusta työhön, johon kuuluu muistamista, lukemista ja keskittymistä, vaan se saattaa jopa häiritä työntekoa.[2] Toisaalta taustamusiikin kieltäminen saattaa huonontaa työntekijän viihtyvyyttä ja sitä kautta heikentää työtehoa.[3]
Tavallinen popmusiikki voi useiden tutkimusten mukaan häiritä monimutkaisten tehtävien suorittamista ja luetun ymmärtämistä.[1] Selvästi ymmärrettävät sanat taustamusiikissa häiritsevät useimpien työntekijöiden keskittymistä.[4]
Taustamusiikin on havaittu saattavan tehostaa opiskelua verrattuna taustameluun.[5]
Rauhallinen musiikki laskee stressitasoja. Tasainen ja hiljainen taustamusiikki häiritsee keskittymistä vähemmän kuin vaihteleva musiikki.[5] Taustamusiikki, jossa on luonnonääniä, voi kohentaa mielialaa ja keskittymistä ilman että se varastaa huomion.[4]
Yksilöllinen vaihtelu muokkaa
Taustamusiikin kokeminen on hyvin yksilöllistä. Sellainen taustamusiikki, jota henkilö ei itse ole saanut valita, voi usein kuulostaa häiritsevältä.[3] Oma suosikkimusiikki tai epämiellyttäväksi koettu taustamusiikki häiritsee joidenkin tutkimusten mukaan keskittymistä enemmän kuin neutraali musiikki.[4] Taustamusiikista on havaittu olevan enemmän hyötyä ekstroverteille kuin introverteille, ja ekstrovertit suosivat stimuloivampaa taustamusiikkia kuin introvertit. Tämä johtuu siitä, että introvertit kaipaavat vähemmän ärsykkeitä kuin ekstrovertit saavuttaakseen optimaalisen ärsykekuormituksen.[6]
Taustamusiikki voi häiritä sellaisten henkilöiden keskittymistä, jotka ovat huonoja monen asian tekemisessä yhtä aikaa.[5]
Kaupallinen käyttö muokkaa
Taustamusiikkia soitetaan usein kaupallisissa tiloissa kuten ruokapaikoissa ja kaupoissa. Taustamusiikki voi saada asiakkaan olemaan pitkästymättä ja parantaa asiakkaan mielialaa ja tarkkaavaisuutta.[7] Hitaan taustamusiikin on havaittu eräissä tutkimuksissa saamaan asiakkaan liikkuvan kaupassa hitaammin sekä käyttämään supermarketeissa ja ravintoloissa enemmän rahaa kuin nopeatempoisen musiikin. Klassisen taustamusiikin on havaittu saavan asiakkaat ostamaan kalliimpia ruokia ja viinejä kuin popmusiikin. Toisaalta eräässä tutkimuksessa havaittiin, että ravintolan asiakkaat viipyivät lyhyemmän aikaa ja joivat vähemmän alkoholia kun siellä soitettiin klassista taustamusiikkia verrattuna popmusiikkiin, jazziin tai hiljaisuuteen.[8] Asiakkaiden on tutkimuksissa havaittu ostavan enemmän silloin, kun musiikin laji sopii yhteen tuotteiden luonteen kanssa. Romanttinen taustamusiikki esimerkiksi saa asiakkaat ostamaan enemmän kukkia kuin muunlainen taustamusiikki.[9]
Radiomainonnassa taustamusiikin on havaittu vaikuttavan voimakkaasti kuulijan käsitykseen tuotteen luonteesta.[10]
Vapaa-aika muokkaa
Ihmiset käyttävät taustamusiikkia hyvin monenlaisissa vapaa-ajan toiminnoissaan, kuten tanssimisessa ja kuntoilussa. Teknologian kehittymisen seurauksena musiikkia käytetään nykyisin taustamusiikkina paljon useammin kuin mitä sitä kuunnellaan keskittyneesti.[11]
Elokuvissa taustamusiikilla on aina ollut tärkeä merkitys, sillä sen avulla voidaan vaikuttaa tehokkaasti katsojan tunnetiloihin. Elokuvamusiikin avulla voidaan myös luoda tunnelmaa ja esimerkiksi antaa katsojalle tietoa hahmojen luonteesta ja aikomuksista.[12]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Williamson, Victoria: You are the music : how music reveals What it means to be human. Icon Books, 2014. ISBN 978-184831-743-7.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c Joanne Cantor: Is Background Music a Boost or a Bummer? Psychology Today. 27.5.2013. Viitattu 15.10.2016.
- ↑ Williamson 2014, s. 126.
- ↑ a b Williamson 2014, s. 127.
- ↑ a b c Rachel Gillett: The best music to listen to for optimal productivity, according to science Science Alert. 25.7.2015. Viitattu 15.10.2016.
- ↑ a b c Max Baker: How music could help you to concentrate while studying The Independent. 2.3.2016. Viitattu 15.10.2016.
- ↑ Williamson 2014, s. 122–123.
- ↑ Williamson 2014, s. 128–129.
- ↑ Williamson 2014, s. 132–134.
- ↑ Williamson 2014, s. 136–137.
- ↑ Williamson 2014, s. 137–138.
- ↑ Williamson 2014, s. 139–140.
- ↑ Williamson 2014, s. 151–152, 156.