Avaa päävalikko

Neste Shipping Oy on Nesteen omistama tytäryhtiö,[3] joka on erikoistunut raakaöljy-, öljytuote- ja kemikaalikuljetuksiin tankkereilla. Nesteen varustamo-osastosta omaksi yhtiökseen vuonna 2006 eriytetty Neste Shipping kuljetti 2010-luvun taitteessa vuosittain yli 40 miljoonaa tonnia, ja sen toiminta keskittyi lähinnä Itämerelle, Pohjanmerelle ja Pohjois-Atlantille.[4] 2010-luvulla yhtiö luopui varustamotoiminnastaan ja myi vuonna 2013 kahdeksan alusta Huoltovarmuuskeskukselle ja työeläkeyhtiö Ilmariselle[5]. Huoltovarustamotoiminta ulkoistettiin norjalaiselle OSM Group AS:lle[6].

Neste Shipping
Yritysmuoto Osakeyhtiö
Perustettu 2006
Toimitusjohtaja Arvo Ruotsalainen
Kotipaikka Espoo, Suomi
Toimiala Raakaöljyn ja öljytuotteiden merikuljetukset
Liikevaihto 437 milj. (2008)[1]
435 milj. (2018)[2]
Liikevoitto 54 milj. € (2008)[1]
13,8 milj. € (2018)[2]
Henkilöstö 505 (2008)[1]
0 (2018)[2]
Omistaja Neste
Kotisivu www.neste.com
Neste Shippingin M/T Suula Naantalin jalostamon öljysatamassa.

Vielä vuoden 2008 lopussa Neste Shippingin laivastoon kuului 29 tankkeria, joista viisi oli raakaöljytankkereita ja loput 24 tuotetankkereita. Lisäksi laivastoon kuului kolme hinaajaa ja kaksi puskuproomua.[1] Aluksista 11 oli kokonaan Nesteen omistuksessa ja loput rahdattu erilaisilla sopimuksilla. Noin puolet tonnistosta oli Nesteen työllistämää. Neste Shippingin laivasto oli yksi maailman suurimmista jäävahvistetuista, ja se oli tonnistoltaan Suomen suurin.[4] Koko tonniston kokonaiskantavuus oli 1,2 miljoonaa tonnia. Kaikissa Neste Shippingin aluksissa oli kaksoisrunko, ja ne oli rekisteröity korkeimpaan suomalais-ruotsalaiseen jääluokkaan. Nesteen oman tonniston keski-ikä oli noin kolme vuotta ja rahdattujen alusten noin kuusi vuotta. Satamakäyntejä aluksille tuli vuonna 2008 yhteensä 3 741[1]

Neste Shippingin kemikaali- ja tuotekuljetukset keskittyivät vuonna 2008 lähinnä Luoteis-Eurooppaan ja kotimaan liikenteeseen. Polttoaineita, suurimmaksi osaksi bensiiniä, vietiin Kanadaan ja Yhdysvaltoihin.[1] Noin puolet kuljetuksista hoidettiin konsernin ulkopuolisille asiakkaille.[7]

Neste Shippingin osuus emoyhtiön liikevaihdosta vuonna 2008 oli 1 prosentti. Shippingin osuus emoyhtiön henkilöstöstä vuonna 2008 oli 10 prosenttia. Laivaston käyttöaste samana vuonna oli 96,3 prosenttia.[1]

HistoriaaMuokkaa

Aiemmin Nesteen varustamotoiminta ei ollut itsenäinen yhtiö, vaan Nesteen osasto. Sen suurimpia tankkereita olivat vetoisuudeltaan 114 000 dw-tonnin sisaralukset Tiiskeri (1969) ja Enskeri (1970) sekä vuonna 1979 käytettyinä ostetut, vuosikymmenen alussa rakennetut 259 000 dw-tonnin Jaarli, Jatuli ja Jurmo. Niiden myötä Nesteen 1,1 miljoonan dw-tonnin laivasto muodosti 1970-luvun lopulla kantavuudeltaan kolmanneksen Suomen kauppalaivastosta.[8] 1980-luvun alussa raakaöljyä alettiin tuoda entistä enemmän Neuvostoliitosta, mikä vähensi Nesteen suurtankkerien tarvetta. Enskeri ja Jatuli myytiin, ja Jaarilla ja Jurmollakin rahtituotot riittivät korkeintaan polttoainemenoihin, ja niiden miehistöt lomautettiin kesäksi 1982. Nesteen varustamotoiminta oli tuolloin silti yhä liikevaihdoltaan Effoan ja Finnlinesin luokkaa[9]. Tankkereiden koot alkoivat pienetä niin, että 1990-luvun keskivaiheilla Nesteen suurin tankkeri oli 150 000 dw-tonnin Mastera[10].

Toiminnan alasajoMuokkaa

Neste luopui varustamotoiminnasta 2010-luvun alkupuolella. Se myi vuoden 2013 aikana kahdeksan alusta – viisi säiliöalusta ja kolme hinaajaa – Huoltovarmuuskeskuksen ja työeläkeyhtiö Ilmarisen puoliksi omistamalle laivayhtiölle, jolta Neste vuokraa alukset ja käyttää niitä nykyisellä tavalla. Omistajayhtiö toimii vain omistajana, ei liikennöijänä, josta huolehtii erillinen hoitovarustamo. Huoltovarmuudesta vastaaminen on aiemmin ollut Nesteen tehtävä, mutta kansainvälisillä markkinoilla toimivalle yritykselle tehtävä sopi huonosti. Omistusvaihdoksen jälkeen miehistö pysyi suomalaisena ja laivat Suomen lipun alla. Neste Oilille jäi tässä vaiheessa vielä kolme muuta säiliöalusta ja sen puolet ruotsalaisen Stenan kanssa omistamista laivoista, jotka oli tarkoitus myydä myöhemmin. Niitä ei tarvittu huoltovarmuuden säilyttämiseen.[5][11]

Tankkerit 2008Muokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g Neste Oil – Vuosikertomus 2008 (pdf) (s. 28 ja 29) Neste Oil. Viitattu 13.3.2010.
  2. a b c Neste Shipping Oy kauppalehti.fi. Viitattu 11.7.2019.
  3. Neste Oil – Vuosikertomus 2009 (pdf) (s. 126) Neste Oil. Viitattu 13.3.2010.
  4. a b Rahtaus Neste Oil. Viitattu 13.3.2010.
  5. a b Arola, Heikki: Neste Oil luopuu laivoistaan. Helsingin Sanomat, 20.9.2013, s. A27. Digilehden juttu (tilaajille).
  6. Neste Oil ulkoistaa hoitovarustamotoimintansa norjalaiselle OSM Group AS:lle (Lehdistötiedote.) neste.com. 20.2.2014. Viitattu 11.7.2019.
  7. Pörssitiedote: Johdon tehtävämuutoksia ja rakennejärjestelyjä Neste Oilissa 27.9.2007. Neste Oil. Viitattu 13.3.2010.
  8. Jaarlin, Jatulin ja Jurmon ansiosta Neste kuljettaa 80 pros. öljystä. Helsingin Sanomat, 7.8.2019, s. 15. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  9. Neste antoi ensimmäisen tulosvaroituksensa. Tankkerit huilaavat kesän. Helsingin Sanomat, 13.5.1982, s. 35. Näköislehden etusivu (tilaajille).
  10. Palomäki, Paula: Suurin Suomessa käynyt laiva otti lastia Nesteen Kilpilahden satamasta. Helsingin Sanomat, 5.6.1995, s. B4. Näköislehden etusivu (tilaajille).
  11. Kankare, Matti: Saiko Neste ylihintaa tankkereistaan? Talouselämä. 18.10.2017. Viitattu 11.7.2019.