Nas
Nas (oikealta nimeltään Nasir Bin Olu Dara Jones, s. 14. syyskuuta 1973 Brooklyn, New York, New York) on yhdysvaltalainen rap-artisti. Hän on julkaissut uransa aikana yli kymmenen sooloalbumia, joista ensimmäinen, klassikkona pidetty Illmatic, julkaistiin vuonna 1994. Hänet palkittiin Grammy-palkinnolla vuoden 2020 albumistaan King’s Disease.
Nas | |
---|---|
![]() Nas esiintymässä vuonna 2022. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 14. syyskuuta 1973 Brooklyn, New York, New York, Yhdysvallat |
Ammatti | Rap-artisti, sanoittaja, tuottaja, näyttelijä, runoilija |
Muusikko | |
Taiteilijanimi | Nasty Nas, Nas Escobar |
Laulukielet | englanti |
Tyylilajit | Rap, East Coast hip hop, Hardcore hip hop, Mafioso rap |
Soittimet | sampleri, koskettimet |
Yhtyeet | The Firm |
Levy-yhtiöt | Columbia, The Jones Experience, Def Jam, Mass Appeal Records |
![]() Nimikirjoitus |
|
Aiheesta muualla | |
www.nasirjones.com | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Varhainen elämäMuokkaa
Jones syntyi afroamerikkalaiseen perheeseen Brooklynissa New Yorkissa vuonna 1973. Noin kolmevuotiaana hän muutti perheensä kanssa Queensin piirikuntaan Queensbridgen asuntoalueelle, josta ovat kotoisin myös hip hop -veteraanit Marley Marl ja MC Shan.[1][2] Hänen isänsä on jazz-muusikko, trumpetisti Olu Dara.[3] Hänellä on nuorempi veli Jabari "Jungle", joka on myös tehnyt uraa rap-artistina.[4] Jonesin vanhemmat erosivat vuonna 1985.[5]
Jones alkoi kirjoittamaan rap-lyriikoita jo lapsena.[1] Hän keskeytti opintonsa high schoolissa mutta luki ahkerasti omatoimisesti.[1][5] Crack-epidemian aikaisessa Queensbridgessä oli paljon rikollisuutta, mikä on heijastunut Jonesin sanoituksissa.[6][7]
UraMuokkaa
MusiikkiuraMuokkaa
Nasin ensiesiintyminen tapahtui Main Source -yhtyeen singlellä "Live at the Barbeque" vuonna 1991.[8] Debyyttisinglensä "Half Time" hän julkaisi taiteilijanimellä Nasty Nas.[9] Nasin debyyttialbumi Illmatic (1994) on 1990-luvun hip hopin merkkipaaluja, jota monet pitävät yhtenä kaikkien aikojen parhaista hip hop -levyistä. Illmatic oli ilmestyessään arvostelumenestys, mutta se saavutti Yhdysvalloissa platinarajan (yli miljoona myytyä levyä) vasta vuonna 2001.[10]
Seuraavalla It Was Written -levyllään (1996) Nas lähestyi amerikkalaista valtavirtaa, mistä seurasi myyntimenestys, mutta toisaalta myös syytökset kaupallisuudesta.[11] Tämän jälkeen Nas julkaisi The Firm -yhtyeensä kanssa The Album -levyn vuonna 1997, joka ei kuitenkaan menestynyt odotuksien mukaisesti.[12] Nas vastasi I Am... -albuminsa (1999) singlessä "Hate Me Now" saamaansa kriitiikkiin.[13] Samana vuonna julkaistiin myös albumi Nastradamus, joka sekin myi hyvin, mutta jota usein pidetään hänen kehnoimpana leytyksenä.[14]
Vuonna 2001 rap-artisti Jay-Z julkaisi Nasia kritisoivan dissauskappaleen "Takeover". Nas vastasi tähän kappaleella "Ether", joka sisältyi myöhemmin samana vuonna julkaistuun Stillmatic-albumiin. Albumia pidettiin Nasin paluuna juurilleen, ja se sai arvostusta niin faneilta kuin kriitikoiltakin. Seuraavan vuonna Nas julkaisi julkaisemattomiksi jääneistä kappaleista koostuvan kokoelma-albumin The Lost Tapes sekä studioalbumin God’s Son, joka oli tematiikaltaan henkilökohtaisempi. Vuonna 2004 ilmestyi tupla-albumi Street’s Disciple. Nas sopi välinsä Jay-Z:n kanssa vuonna 2005 ja teki sopimuksen tämän johtaman Def Jam -yhtiön kanssa, jonka kautta hän julkaisi seuraavan levynsä Hip Hop Is Dead vuonna 2006.[13][15]
Vuonna 2008 julkaistiin albumi Untitled. Albumin alkuperäinen nimi oli Nigger, mutta nimi jouduttiin muuttamaan. Näin ollen albumille ei tullut lopulta ollenkaan nimeä.[16]
Nas julkaisi reggae-muusikko Damien Marleyn kanssa yhteisalbumin Distant Relatives vuonna 2010. Julkaisuviikollaan albumi sijoittui Billboard 200 -listan sijalle 5.[17]
Vuonna 2012 ilmestyi Nasin sooloalbumi Life Is Good, jossa hän käsitteli muun muassa muutama vuosi aiemmin tapahtunutta avioeroaan laulaja Kelisin kanssa.[13] Hän perusti levy-yhtiön Mass Appeal Records vuonna 2014.[18] Vuonna 2018 Nas julkaisi albumin Nasir, jonka vastaavana tuottajana toimi Kanye West.[13] Arvosteluissa levyä pidettiin pettymyksenä, ja osasyynä kritiikkiin oli Nasin vaikeneminen levyllään Kelisin esittämistä pahoinpitelysyytöksistä.[15]
Nas aloitti 2020-luvun julkaisemalla tuottaja Hit Boyn kanssa tehdyn King’s Disease -trilogian ja sen ohella albumin Magic,[19] jota hän kuvaili täytealbumiksi ennen viimeisen osan julkaisua.[13] Ensimmäisestä, laajasti arvostusta saaneesta[15] King’s Disease -albumistaan Nas voitti uransa ensimmäisen Grammy-palkintonsa parhaasta rap-albumista.[20]
Muu uraMuokkaa
Nas on esiintynyt myös elokuvissa, ja hänen tunnetuin näyttelijänroolinsa lienee vuoden 1998 elokuvassa Belly.[15] Vuonna 2014 julkaistiin dokumenttielokuva Nas: Time Is Illmatic, joka kertoo Nasin uran alkuvaiheista.[21]
VaikutteetMuokkaa
Varhaisimmiksi musiikillisiksi vaikuttajikseen Nas on nimennyt Rick Jamesin, The Jackson 5:n ja James Brownin.[22] Häneen vaikuttaneita hip hop-artisteja ovat muun muassa Public Enemy, Eric B & Rakim, Boogie Down Productions ja LL Cool J.[23]
Henkilökohtainen elämäMuokkaa
Nas on näyttelijä Yara Shahidin serkku.[24] Nasilla on tytär Destiny, joka syntyi vuonna 1994,[25] ja poika, joka syntyi vuonna 2009.[26]
Nas oli naimisissa R&B-laulaja Kelisin kanssa vuodesta 2005 vuoteen 2010.[27]
Esiintymiset SuomessaMuokkaa
Nas saapui ensimmäiselle Suomen-keikalleen Helsingin Kaapelitehtaalle 4. kesäkuuta 2007. Toisen kerran Nas esiintyi Suomessa 5. marraskuuta 2008 osana Rock the Bells -kiertuetta. Nas konsertoi kolmannen kerran Suomessa 22. maaliskuuta 2011. Konsertti järjestettiin Helsingin The Circus -klubilla. Neljännen kerran Nas esiintyi Suomessa 19. elokuuta 2016 Blockfesteilla Tampereella.
DiskografiaMuokkaa
- Pääartikkeli: Nasin diskografia
AlbumitMuokkaa
- Illmatic (1994)
- It Was Written (1996)
- I Am... (1999)
- Nastradamus (1999)
- Stillmatic (2001)
- God's Son (2002)
- Street's Disciple (2004)
- Hip Hop Is Dead (2006)
- Untitled (2008)
- Life Is Good (2012)
- Nasir (2018)
- King’s Disease (2020)
- King’s Disease II (2021)
- Magic (2021)
- King's Disease III (2022)
Muut albumitMuokkaa
- The Album yhdessä The Firmin kanssa (1997)
- QB's Finest (2000)
- From Illmatic to Stillmatic: The Remixes (2002)
- The Lost Tapes (2003)
- Greatest Hits (2007)
- Distant Relatives yhdessä Damian Marleyn kanssa (2010)
- The Lost Tapes II (2019)
DVD:tMuokkaa
- Made You Look: God's Son Live - 2003
- Video Anthology Vol. 1 - 2004
FilmografiaMuokkaa
- Belly (1998)
- In Too Deep (1999)
- Ticker (2001)
- Sacred is the Flesh (2001)
- Black Nativity (2013)
- Nas: Time Is Illmatic (2014)
- Popstar: Never Stop Never Stopping (2016)
- Monster (2018)
LähteetMuokkaa
- ↑ a b c Bernstein, B. (tuottaja). (9.5.2005). Driven. New York: VH1 Television.
- ↑ Golianopoulos, Thomas: The Bridge Is Over Complex. 2014. Viitattu 20.6.2017. (englanniksi)
- ↑ Guida, James: Olu Dara gives Queens the blues Politico. 27.7.2010. Viitattu 29.7.2017.
- ↑ Iandoli, Kathy: Jungle: Brother Of Nas, Pioneer Of Queens Rap getbevel.com. Viitattu 5.8.2018.
- ↑ a b Abramson, B (tuottaja). (18.4.2012). Behind the Music. Los Angeles: Gay Rosenthal Productions.
- ↑ Nas: From Queensbridge to Harvard Gary Moskowitz. 31.8.2014. Viitattu 7.8.2018. (englanniksi)
- ↑ Nas Biography. Viitattu 7.8.2018. (englanniksi)
- ↑ Video: Nas & Large Professor — Live At The Barbeque (Live at SXSW 2016) Blackout Hip Hop. Viitattu 20.6.2017. (englanniksi)
- ↑ Nas Biography ThoughtCo. Viitattu 20.6.2017.
- ↑ Today in Hip Hop History: Nas' Iconic 'Illmatic' LP Released 23 Years Ago The Source. 19.4.2017. Viitattu 20.6.2017.
- ↑ Common Criticisms of 20 Classic Rap Albums Complex. 3.4.2013. Viitattu 5.8.2018. (englanniksi)
- ↑ The 50 Worst Rap Album Fails Complex. Viitattu 5.8.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Nas AllMusic. Viitattu 13.1.2023.
- ↑ Album Review | Nas – Nastradamus Focus Hip Hop. 26.2.2016. Viitattu 5.8.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c d Nas Encyclopedia Britannica. Viitattu 13.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Nas drops 'Nigger' album title - NME NME. 20.5.2008. Viitattu 5.8.2018. (englanniksi)
- ↑ Billboard - Music Charts, News, Photos & Video Billboard. Viitattu 5.8.2018.
- ↑ Nas' Mass Appeal Records Announces Global Distribution Deal With Universal HipHopDX. 13.6.2018. Viitattu 5.8.2018. (englanniksi)
- ↑ Chris Malone Méndez: Nas Drops His Highly-Anticipated ‘King’s Disease III’ Album Forbes. Viitattu 13.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Yoo, Noah: Nas Wins His First Grammy for Best Rap Album Pitchfork. 14.3.2021. Viitattu 15.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Mikkonen, Jani: Nas: Time Is Illmatic yle.fi. 02.12.2016. Viitattu 5.8.2018.
- ↑ Nas Recalls His Earliest Musical Influences HipHopDX. 5.10.2012. Viitattu 7.8.2018. (englanniksi)
- ↑ Hip-hop icon Nas reveals the ten records that inspired him The Independent. 3.3.2016. Viitattu 7.8.2018. (englanniksi)
- ↑ YARA SHAHIDI GIVES THE INSIDE STORY ON HER LIFE AS NAS' COUSIN bckonline.com. Viitattu 5.8.2018. (englanniksi)
- ↑ Nas’ daughter is paying homage to her dad — through makeup New York Post. 24.6.2015. Viitattu 5.8.2018. (englanniksi)
- ↑ Rosie Swash: Kelis gives birth to a baby boy the Guardian. 23.7.2009. Viitattu 7.8.2018. (englanniksi)
- ↑ Nas: 'I asked Kelis to make love to me one last time' - NME NME. 2.10.2012. Viitattu 29.7.2017. (englanniksi)