Misogynia
Misogynia (kreik. μῖσος, misos ’viha’ + γυνή, gynē ’nainen’) on naisiin ja tyttöihin kohdistuva asenne, jota yleisesti kuvaa aliarvostus tai suoranainen viha eli naisviha. Sanaa on käytetty englannissa 1650-luvulta ja ranskassa 1820 alkaen.[1][2]
Misogynia voi liittyä kulttuuriin, jossa mies kasvatetaan pitämään itseään ylempiarvoisempana ja naiset kasvatetaan miesten palvelijoiksi.[3] Misogyniseen kulttuuriin voi myös liittyä perinteisesti naisellisten piirteiden ja käytöstapojen hylkiminen ja syrjiminen ja miehekkyyden ylenpalttinen korostaminen.
Misogynia näyttäytyy yhteiskunnassa esimerkiksi seksisminä, naisten vähättelynä, sosiaalisena syrjintänä, väkivaltana naisia kohtaan ja naispuolisten kehojen esineellistämisenä.
Misogyniaa ja sen esimerkkejä voi löytää uskonnollisista teksteistä,[4] kirjallisuuden klassikoista[5] ja nykyaikaisesta mediasta.
Misogyniaa länsimaisessa kirjallisuudessaMuokkaa
- Immanuel Kantin mukaan naisilta puuttuu kyky korkeimpaan abstraktiin ajatteluun. Oppineisuutta yrittävällä naisella ”voisi yhtä hyvin olla parta, sillä ehkäpä se ilmaisisi selvimmin sen syvällisen katsannon, johon hän pyrkii”. (1763)[6]
- G. W. F. Hegel: ”Naiset poikkeavat miehistä kuten kasvit poikkeavat eläimistä” (teoksessa Oikeusfilosofia, 1821).[6]
- Friedrich Nietzsche: "Menossa naisiin, älä unohda piiskaa!" (teoksesta Näin puhui Zarathustra, 1883–1885)
Misogynia uskonnoissaMuokkaa
Kreikkalaisessa mytologiassa miehet elivät rauhassa, kunnes jumalien kuningas Zeus suuttui Prometheukselle ja kirosi miehet tekemällä ensimmäisen naisen Pandoran. Pandora tuli tunnetuksi mytologiassa siitä, että avasi lippaan ja vapautti maailmaan kaikki pahat asiat, kuten kuoleman, sairauden ja vanhuuden. Käytännössä kreikan mytologia siis syytti Pandoraa (ja naisia) ja tämän lipasta maailman kaikista pahoista asioista.[7]
Kristinusko taas kertoo, että maailman kaksi ensimmäistä ihmistä Aatami ja Eeva elivät paratiisissa ja heidät karkotettiin pois paratiisissa, kun Eeva maistoi kiellettyä hedelmää, joka antoi hänelle kyvyn erottaa oikean väärästä. Eeva myös houkutteli Aatamin maistamaan omenaa ja Evan teko kirosi naiset ikuisesti synnytyskivuilla.
Nämä uskonnolliset tarinat voidaan tulkita esimerkkeinä misogyniasta, koska ne kertovat, että miehet elivät jumaliensa tahdon mukaan, kunnes juuri naissukupuoliset hahmot olivat ”tottelemattomia” ja tuhosivat rauhan teoillaan. Uskonnollisia tekstejä ja niiden misogynisia viestejä on opetettu faktoina sukupolville ja käytetty tekosyinä naisten systemaattiseen sortamiseen ja oikeuksien rajoitukseen,[8]
Psykologinen vaikutusMuokkaa
Sisäistetty misogynia tarkoittaa naisten omaksumaa naisvihaa. Kun naiset kasvavat yhteiskunnassa, joka normalisoi ideaa naispuolisten ihmisten ja naisellisuuden vähempiarvoisuudesta, myös naiset alkavat nähdä itsensä ja naisellisuutensa rajoittavana ja huonona. Sisäistetty misogynia voi esiintyä naisissa yrityksenä etäännyttä itseään toisista naisista ja naisellisuudesta.
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ Misogyny (n.) Online Etymology Dictionary. Viitattu 16.12.2015.
- ↑ [1]
- ↑ Mistä johtuu maailmanlaajuinen naisviha? Kysy.fi – Helsingin kaupunginkirjasto. 9.12.2010. Arkistoitu 12.2.2018. Viitattu 11.2.2018.
- ↑ Walker, Barbara G.: Religion as the root of sexism Freedom From Religion Foundation. Viitattu 8.7.2020. (englanniksi)
- ↑ What are the best examples of misogynistic portrayals of women in classic literature? Quora. Viitattu 8.7.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Haverinen, Soili: Feminismit ja teologia (pdf) Suomen teologinen instituutti. 3.11.2011. Viitattu 7.11.2015.
- ↑ Srivastava, Kalpana & Chaudhury, Suprakash & Bhat, P. S. & Sahu, Samiksha: Misogyny, feminism, and sexual harassment. Industrial Psychiatry Journal, 2017, nro 2, s. 111–113. PubMed:30089955. doi:10.4103/ipj.ipj_32_18. ISSN 0972-6748. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Pesonen, Heikki & Sakaranaho, Tuula: Naiset maailman uskonnoissa. Feministisen uskonnontutkimuksen näkökulmia. 2001. Helsingin yliopisto. Arkistoitu 4.12.2002. Viitattu 8.7.2020.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Numminen, Johanna: Intialaisperhe haluaa yhä mieluummin pojan – tytöistä 21 miljoonaa ei-toivottuja Yle Uutiset. 29.1.2018. Viitattu 22.7.2021.
- Keinänen, Sara: ’’Kunnon miehet eivät huoli jakorasioita, niin on aina ollut ja tulee olemaan’’ : naisvihamielisyyden piirteet suomalaisessa verkkokeskustelussa deittikulttuuria koskien. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2020. Teoksen verkkoversio (viitattu 22.7.2021).