Wikipedia

Naisten oikeudet Saudi-Arabiassa

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: viittaukset suoraan englanninkielisestä wikistä, pitäisi laittaa suom. mallinteisiin

Naisten oikeudet Saudi-Arabiassa ovat olleet rajalliset verrattuna naisten oikeuksiin monissa sen naapurimaissa 1900- ja 2000-luvun alussa, sillä Saudi-Arabiassa sovellettiin tiukasti šaria-lakia. Maailman talousfoorumin vuoden 2016 raportin mukaan Saudi-Arabia sijoittui 141:ksi 144 maasta sukupuolten tasa-arvon osalta.

Naisilta oli aiemmin kielletty äänestäminen vaaleissa tai työskentely poliittisissa viroissa, mutta vuonna 2011 kuningas Abdullah antoi naisille äänestysoikeuden vuoden 2015 vaaleihin. Vuonna 2011 Saudi-Arabiassa oli myös enemmän naispuolisia korkeakoulututkinnon suorittaneita kuin miehiä[1] ja naisten lukutaidon arvioitiin olevan 91%, mikä tosin oli edelleen alhaisempi kuin miesten lukutaito. Vuonna 2013 keski-ikä ensimmäisessä avioliitossa oli saudinaisilla 25 vuotta.[2][3][4]

Kuningas Salman määräsi vuonna 2017, että naisille annetaan mahdollisuus käyttää julkisia palveluja, kuten koulutusta ja terveydenhuoltoa, ilman huoltajan (eli miespuolisen läheisen, kuten isän, veljen tai aviomiehen) suostumusta.[5] Kuningas Salman pani myös voimaan vuonna 2018 asetuksen, jonka mukaan naiset voivat ajaa autoa.[6]

Tausta muokkaa

Sukupuoliroolit Saudi-Arabian yhteiskunnassa tulevat paikallisesta kulttuurista ja tiukasta šaria- lain tulkitsemisesta sunnalaisuuden mukaan. Laki on enimmäkseen kirjoittamaton, joten tuomareille annetaan huomattava harkintavalta, jota he yleensä harjoittavat perinteiden hyväksi.

Uudistuksien vastustaminen muokkaa

The Economistin mukaan vuoden 2006 Saudi-Arabian kyselyssä kävi ilmi, että 89% saudinaisista ei uskonut, että naisten pitäisi ajaa, ja 86% ei uskonut, että naisten pitäisi työskennellä miesten kanssa.[7] Tämä on kuitenkin ristiriidassa vuoden 2007 gallup-kyselyn kanssa, jossa todettiin, että 66% saudinaisista ja 55% saudimiehistä olivat yhtä mieltä siitä, että naisten olisi voitava ajaa.[8]

Viisisataa saudinaista osallistui vuoden 2006 luentoon Riadissa, joka ei tukenut perinteisten sukupuoliroolien ja -rajoitusten keventämistä. Kirjailija Mashael al-Eissa vastusti uudistuksia sillä perusteella, että Saudi-Arabia on "ihanteellinen ja puhdas islamilainen kansakunta" ja sitä uhkaa "länsimaiset arvot".[9]

Mieshuoltajat muokkaa

 
Viimeinen tiedetty kuva Dina Ali Lasloomista (vas.), 24-vuotiaasta saudinaisesta, joka yritti paeta Saudi-Arabian huoltajuuslakia, 10. huhtikuuta 2017.[10]

Saudi-Arabian lain mukaan kaikilla naisilla on oltava miespuolinen huoltaja, tyypillisesti isä, veli, aviomies tai setä. Tytöt ja naiset eivät saa matkustaa, harjoittaa virallista liiketoimintaa tai suorittaa tiettyjä lääketieteellisiä menettelyjä ilman miespuolisten huoltajiensa lupaa.[11]

Naiset tarvitsevat huoltajansa luvan esimerkiksi:

  • Avioliittoon ja avioeroon
  • Matkustamiseen
  • Kouluttautumiseen
  • Pankkitilin avaamiseen

Vuonna 2012 Saudi-Arabian hallitus otti käyttöön uuden politiikan, jossa saudimiehet saavat tekstiviestin matkapuhelimiinsa aina kun heidän huoltajuutensa alla oleva nainen lähtee maasta, vaikka hän matkustaisikin huoltajansa kanssa.

Vuonna 2008 mieshuoltaja käytti väärin huoltajuuslakia, sillä isä sopi 47-vuotiaan miehen 8-vuotiaan tyttärensä aviomieheksi, jotta saisi hyvitettyä velkansa.[12] Miehen vaimo pyysi avioliiton kumoamista, mutta saudituomari kieltäytyi myöntämästä sitä.[13]

Vuonna 2008 Rowdha Yousef ja muut saudinaiset aloittivat vetoomuksen "My Guardian Knows, What's Best for Me", joka keräsi yli 5 000 allekirjoitusta. Vetoomuksessa puolustettiin nykytilannetta ja pyydettiin rangaistusta sellaisille aktivisteille, jotka vaativat "miesten ja naisten välistä tasa-arvoa--"[14].

Vuonna 2016 saudit jättivät ensimmäisen vetoomuksensa miespuolisen holhousjärjestelmän lopettamiseksi, jonka allekirjoitti yli 14 500 ihmistä. Naisten oikeuksien tukija Aziza Al-Yousef toimitti sen henkilökohtaisesti Saudi-Arabian tuomioistuimelle.[15]

Liberalistiset aktivistit hylkäävät huoltajuuden, sillä heidän mukaansa se on naisia alentava. He vastustavat sitä, että heitä kohdellaan "alaisina" ja "lapsina".[16][17] Saudiaktivisti Wajeha Al-Huwaider on sitä mieltä siitä, että suurin osa Saudi-Arabian miehistä ovat huolehtivia, mutta "se on samanlainen tunne kuin vammaisilla tai eläimillä. Ystävällisyys tulee säälistä, kunnioituksen puutteesta.”[14] Hän vertaa miespuolista huoltajuutta orjuuteen.[18]

Saudi-Arabian hallitus on hyväksynyt kansainväliset ja kotimaiset naisten oikeuksia koskevat julistukset ja väittää, että holhouslakia ei ole. Virallisesti vakuutetaan, että kansainvälisiä sopimuksia sovelletaan tuomioistuimissa. Kansainväliset järjestöt ja kansalaisjärjestöt ovat kuitenkin epäilevällä kannalla. Riyadhin liikenaisen Hoda al-Geresin mukaan hallitus on ollut hitaasti toteuttamassa vuoden 2004 päätöslauselmaa työllisyyden lisäämiseksi ja suojelemiseksi väärinkäyttäjiltä.[19]

Toukokuussa 2017 ilmoitettiin, että kuningas Salman on antanut määräyksen, jonka mukaan naiset voivat käyttää julkisia palveluita, kuten koulutusta ja terveydenhuoltoa, ilman huoltajansa lupaa.[20]

Sukupuolten erottaminen muokkaa

Hijab ja pukeutumiskoodi muokkaa

 
Saudinainen, jolla on perinteinen niqab.

Hijab on perinteinen islamilainen normi, jonka mukaan naisia vaaditaan peittämään kehonsa, kun he menevät ulos tai ovat miesten keskuudessa ja pukeutumaan vaatimattomasti.[21] Saudi-Arabia poikkeaa monista islamilaisista yhteiskunnista, sillä se vaatii niqabin käyttöä, jossa kaikki muu osa vartalosta on peitossa lukuun ottamatta käsiä ja silmiä. 

Perinteisesti naisten vaatteet eivät saa paljastaa mitään hänen kehostaan. Sen pitäisi olla paksu, läpinäkymätön ja löysä. Sen ei pitäisi muistuttaa miesten (tai ei-muslimien) vaatteita.[22]

Pukukoodin tiukkuus vaihtelee alueittain. Esimerkiksi Jeddassa monet naiset menevät ulos peittämättä kasvojaan, mutta Riyadh taas on konservatiivisempi.

Vaikka pukeutumiskoodia pidetään usein lännessä jopa sortona, saudinaiset sijoittavat pukeutumiskoodin alhaiseksi uudistusluettelossa tai jättävät sen kokonaan pois.

Jotkut naiset haluavat myös noudattaa maan määräämää pukeutumista. He mainitsevat islamilaisen hurskauden ja ylpeyden perheen perinteistä. Monille naisille pukeutumiskoodi on osa vaatimattomuutta, jonka islam takaa naisille. Jotkut näkevät uudistusyritykset länsimaalaisten islamilaisvastaisina hyökkäyksinä.

Vuonna 2017 nainen pidätettiin siitä, että hän esiintyi lyhyeen hameeseen pukeutuneena videossa jossa hän käveli muinaisen linnoituksen ympärillä Ushayqirissa.

Sukupuolierottelu muokkaa

 
Merkki kuntosalilla Jeddahin Marriott-hotellissa.

Seksuaalinen erottelu, joka pitää vaimot, sisaret ja tyttäret erossa kontaktilta vieraiden miesten kanssa, johtuu naisten puhtauden ja perheen kunnian äärimmäisestä huolehtimisesta. Nainen joka nähdään seurustelemassa sellaisen miehen kanssa, joka ei ole sukulainen, voidaan syyllistää aviorikoksen, haureuden tai seksityön tekemisestä.[23]

Useimmissa Saudi-Arabian taloissa on yksi sisäänkäynti miehille ja toinen naisille. Arabian sana talon eristäytyneelle alueelle on harim, joka tarkoittaa "kiellettyä" ja "pyhää". Yksityinen tila on naisille kun taas julkinen tila, kuten olohuone, on varattu miehille. Perinteisissä talonrakennuksissa on myös korkeat seinät ja verhot, jotka suojaavat perhettä ja erityisesti naisia yleisöltä.[24]

Lisäksi sukupuolierottelua on myös julkisissa paikoissa. Saudi-Arabian ravintoloissa, pankeissa ja muissa julkisissa tiloissa naiset ovat velvollisia menemään ja poistumaan erityisten ovien kautta.[25] Yritysten on perinteisesti odotettu luomaan vain naisille tarkoitettuja alueita, jos he palkkaavat naisia. Myös julkisessa liikenteessä sukupuolet on erotettu toisistaan. Sukupuolierottelun periaatteiden loukkaaminen tunnetaan nimellä khalwa.

Erottelu on erityisen tiukkaa ravintoloissa, koska syöminen vaatii abayan eli pitkän kaapumaisen vaatteen osittaisen poistamisen. Useimmissa Saudi-Arabian ravintoloissa on "perhe" ja "poikamies" -osat, jälkimmäinen naimattomille miehille. Perheellisten naisten tai miesten on istuttava perheosassa. Perheiden osassa ruokailijat istuvat yleensä erillisissä huoneissa tai taulujen ja verhojen takana. Tarjoilijoiden odotetaan antavan naisille aikaa peittää itsensä ennen saapumista, vaikka tätä käytäntöä ei aina noudateta.[26][27]

Länsimaiset yritykset noudattavat usein Saudi-Arabian uskonnollisia määräyksiä ravintoloissaan. McDonald’s, Pizza Hut, Starbucks ja muut USA:n yritykset pitävät esimerkiksi ravintoloissaan erillisiä ruokailualueita.

Käytännön näkökulmasta sukupuolten sekoittuminen on melko yleistä jokapäiväisessä elämässä. Naiset tavallisesti ottavat takseja, joita ajavat miehet.[28] Siivoojat, taksinkuljettajat ja tarjoilijat ovat yleensä ulkomaalaisia, jolloin erottelu ei ole niin tiukkaa.[27]

Koulutus muokkaa

Naisten lukutaidon arvioidaan olevan 91%, mikä ei ole kaukana miesten lukutaidosta.[29] Vuonna 1970 vain 2% naisista oli lukutaitoisia ja 15% miehistä.[30] Yhä useammat naiset saavat korkea-asteen koulutuksen;[31] 50 prosenttia kaikista Saudi-Arabian korkeakoulututkinnon suorittaneista on naisia[1].

Koulutuksen laatu on kuitenkin naisilla pienempi kuin miehillä. Opetussuunnitelmia ja oppikirjoja päivitetään harvemmin, ja opettajat ovat yleensä vähemmän päteviä. Korkeammilla tasoilla miehillä on paremmat tutkimuslaitokset.[32][33] Saudinaiset määrittelevätkin koulutuksen tärkeimmäksi alueeksi naisten oikeuksien uudistamisessa.[16][34][35]

Peruskoulutus muokkaa

Saudi-Arabian yleissivistävä koulutus on kaikilla tasoilla erotettu sukupuolen mukaan, ja yleensä naiset ja miehet eivät käy samaa koulua. Lisäksi miehiltä on kielletty opettaa tai työskennellä tyttöjen kouluissa, ja naiset eivät saa opettaa poikakouluissa.[32]

Urheilu muokkaa

Saudi-Arabia oli yksi harvoista maista vuoden 2008 olympialaisissa ilman naispuolista valtuuskuntaa- vaikka naisurheilijoita olikin.[36]

Kesäkuussa 2012 Lontoon Saudi-Arabian suurlähetystö ilmoitti, että naisurheilijat kilpailisivat ensimmäistä kertaa Lontoossa 2012 olympialaisissa.[37]

Ajaminen muokkaa

Kesäkuuhun 2018 saakka naisilla ei ollut oikeutta ajaa Saudi-Arabiassa[38] Kuningas Salman päätti 26. syyskuuta 2017, että naisilla on oikeus saada ajokortti, joka antaisi naisille ajo-oikeuden seuraavana vuonna.

YK:n ihmisoikeusvirasto sanoi: "Päätös antaa Saudi-Arabian naisille mahdollisuus ajaa on ensimmäinen suuri askel kohti naisten itsemääräämisoikeutta ja riippumattomuutta, mutta vielä on paljon tehtävää sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi kuningaskunnassa."[39] Ihmisoikeusasiantuntija Philip Alston ja YK:n naisten syrjintää käsittelevä työryhmä rohkaisivat Saudi-Arabian hallitusta osoittamaan uudistusmielisyyttä kumoamalla syrjivät lait, jotta varmistettaisiin naisten tasa-arvo sekä lainsäädännössä että käytännössä.[39]

 
Manal al-Sharif, naisten oikeuksien aktivisti Saudi-Arabiassa.

Henkilöllisyystodistus muokkaa

1-vuotiaana Saudi-Arabian miehille myönnetään henkilöllisyystodistus, joita heidän täytyy pitää aina mukanaan. Ennen 2000-lukua naiset eivät kuitenkaan saaneet kortteja. Henkilöllisyyden todistaminen olikin vaikeaa saudinaisille, sillä he eivät voineet omistaa myöskään passeja tai ajokortteja.

Saudi-Arabian uskonnolliset viranomaiset ulamat vastustivat ajatusta antaa erillisiä henkilökortteja naisille. Monet muut konservatiiviset Saudi-Arabian kansalaiset väittivät, että kortit, jotka osoittavat naisen paljastetun kasvon, rikkovat Saudi-tapaa.[40] Naisten oikeudet vapaaseen liikkuvuuteen ja henkilökorttiin ovat kuitenkin vähitellen löystyneet.

Vuonna 2001 myönnettiin pieni määrä henkilötodistuksia naisille, jotka olivat saaneet huoltajiltaan luvan. Kortit annettiin kuitenkin itse huoltajille, ei naisille, ja hallitus selitti sen torjuvan väärennöksiä ja petoksia.[41] Vuoteen 2006 mennessä kortin hankkimista varten ei tarvinnut huoltajan lupaa, ja vuoteen 2013 mennessä henkilöllisyyskortit olivat pakollisia naisille.[42]

Perhe muokkaa

Avioliitto muokkaa

Vuonna 2005 maan uskonnollinen viranomaiset kielsivät pakkoavioliittojen harjoittamisen. Avioehtosopimus tehdään kuitenkin virallisesti aviomiehen ja morsiamen isän välillä. Mies tai nainen ei voi mennä naimisiin ei-saudilaisen kanssa ilman virallista lupaa.

Perheväkivalta muokkaa

Naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa kotona ei perinteisesti pidetty rikollisena asiana Saudi-Arabiassa vuoteen 2013 saakka[43]. 2008 pääministeri määräsi hallituksen laatimaan kansallisen strategian perheväkivallan torjumiseksi.[44] Jotkut Saudi-Arabian säätiö ovat myös järjestäneet koulutusta perheväkivallan torjuntaan.[44] Viisi vuotta myöhemmin, vuonna 2013, Saudi-Arabia käynnisti ensimmäisen merkittävän ponnistelunsa perheväkivallan torjumiseksi.[44]

Elokuussa 2013 Saudi-Arabiassa hyväksyttiin laki, jonka mukaan perheväkivalta on ensimmäistä kertaa rikos. Laissa määrätään vankeusrangaistusta enintään vuoden ajaksi ja enintään 50 000 rialin sakko (13 000 dollaria).[43] Rangaistukset voidaan kaksinkertaistaa toistuville rikoksentekijöille. Laki rankaisee myös seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan. Siinä on myös säännös, jossa työntekijät velvoitetaan ilmoittamaan työpaikkansa väärinkäytöksistä työnantajalle.[45]. Saudi-Arabian naisten oikeuksien aktivistit suhtautuivat myönteisesti uusiin lakeihin, vaikka jotkut ilmaisivat huolensa siitä, että lakia ei voida panna täytäntöön menestyksekkäästi ilman uutta oikeuslaitoksen koulutusta, ja että miespuolisen holhouksen perinne olisi edelleen esteenä syytteeseenpanolle.[43]

Lapset muokkaa

 
Nuori muslimipari ja heidän lapsensa Mekassa.

Ei ole olemassa lakeja, jotka määrittäisivät avioliiton vähimmäisikää Saudi-Arabiassa.[46] Maassa uskotaan, että isä voi naittaa tyttärensä, kunhan hän on saavuttanut murrosiän.[47] Vuoden 2009 naisten koulutusta käsittelevässä raportissa todettiin, että "varhainen avioliitto (ennen 16 vuoden ikää) vaikuttaa kielteisesti naisten työllistymismahdollisuuksiinsa ja perheen taloudelliseen asemaan. Se vaikuttaa myös kielteisesti heidän terveyteensä, sillä heillä on suurempi riski kuolla raskauteen ja synnytykseen".[33] YK:n vuoden 2004 raportissa todettiin, että 16% teini-ikäisistä saudinaisista oli tai oli ollut naimisissa.[48]

Vuoden 2010 uutisraportti dokumentoi Shareefan, hylätyn lapsimorsiamen tapauksen. Shareefa naitettiin 80-vuotiaalle miehelle, kun hän oli 10-vuotias. Kaupan järjesti tytön isä. Hänen miehensä kuitenkin erosi hänestä muutaman kuukauden kuluttua avioliitosta ilman hänen tietämystään ja hylkäsi hänet 21-vuotiaana. Äiti yritti ryhtyä oikeustoimiin väittäen, että "Shareefa on nyt 21-vuotias, hän on menettänyt yli 10 vuotta elämästään, mahdollisuutensa koulutukseen, kunnolliseen avioliittoon ja normaaliin elämään. Kuka ottaa vastuuta siitä, mitä hän on käynyt läpi?”[49]

Hallituksen ihmisoikeuskomissio tuomitsi lapsiavioliiton vuonna 2009 ja kutsui sitä "selväksi rikkeeksi lapsia ja heidän psykologisia, moraalisia ja fyysisiä oikeuksiaan vastaan". Komissio suositteli, että minimi-ikä olisi naisilla oltava vähintään 17 ja miehillä 18.[33][50]

Naisten sukupuolielinten silpomisesta on raportoitu harvoin, mutta on virallisesti sanottu, että sitä esiintyy mahdollisesti vähemmistöjen, kuten afrikkalaisten maahanmuuttajien, keskuudessa.[48][51][52] Jotkut organisaatiot ovat epäileviä siitä, voidaanko virallisiin tilastoihin luottaa, sillä hallitus sensuroi arkaluonteisia tietoja.[53][54] Puolueettoman tutkimustiedon mukaan FGC:n tyypin III radikaalit leikkaukset ovat Saudi-Arabiassa laajassa käytössä ja jopa leikkauksen yleisin muoto.[55]

Oikeudellisesti lapset kuuluvat heidän isälleen. Jos avioero tapahtuu, naisille voidaan antaa lapsen huoltajuus, kunnes lapsi on saavuttanut seitsemän ikävuoden. Vanhemmat lapset myönnetään usein isälle tai isovanhemmille.[48] Naisten perintöosuus Saudi-Arabiassa on yleensä pienempi kuin miehillä. Koraanissa sanotaan, että tyttärien pitäisi periä puolet niin paljon kuin pojat. [ Koraani 4:11 ]

Seksuaalinen väkivalta ja ihmiskauppa muokkaa

Koska Saudi-Arabiassa ei ole rikoslakia, ei ole olemassa kirjallista lakia, joka nimenomaisesti rankaisisi raiskaajia tai määräisi heille rangaistuksen. Myös raiskauksen uhreja rangaistaan usein.

Siirtotyöläisnaiset, jotka usein työskentelevät kotitapulaisina, edustavat erityisen haavoittuvaa ryhmää, ja heidän elinolosuhteensa ovat joskus orjaperäisiä ja sisältävät fyysistä sortoa ja raiskaamista. Vuonna 2006 Yhdysvaltain suurlähettiläs John Miller, ihmiskaupan seuranta- ja torjuntatoimiston johtaja, sanoi, että ulkomaisten naisten kotitaloustyöntekijöiden pakkotyövoima on yleisin orjuuden muoto Saudi-Arabiassa. Miller väitti, että ihmiskauppa on ongelma kaikkialla, mutta Saudi-Arabiassa porsaanreiät aiheuttavat monien koitapulaisten joutumisen väärinkäytön ja kidutuksen kohteeksi.[56]

Qatifin raiskaustapauksessa 18-vuotias kidnappauksen ja väkivallan uhri tuomittiin Saudi-Arabian tuomioistuimessa kuuden kuukauden vankilatuomioon ja 90 raipaniskuun. Tuomari katsoi, että hän rikkoi sukupuolten erottelua koskevia lakeja. Häntä rangaistiin myös siitä, että hän yritti vaikuttaa tuomioistuimeen median kautta.[57] Oikeusministeriö puolusti rangaistusta sanoen, että hän on tehnyt aviorikoksen ja hän altistui "epämääräisellä pukeutumisellaan" kidnappaukseen.[58] Hänen kidnappaajansa todettiin syyllisiksi sieppauksesta ja heidät tuomittiin vankeusrangaitukseen kahdesta kymmeneen vuoteen.[59]

Human Rights Watchin mukaan yksi raiskaajista kuvasi hyökkäyksen matkapuhelimella, mutta tuomarit kieltäytyivät antamasta sitä todisteeksi.[60][61] Uhri kertoi ABC Newsille, että hänen veljensä yritti tappaa hänet hyökkäyksen jälkeen.[62] Tapaus herätti kansainvälistä huomiota. Yhdistyneet Kansakunnat arvosteli sosiaalisia asenteita ja miespuolisen holhouksen järjestelmää, joka estää naisia ilmoittamasta rikoksista. YK:n raportissa väitettiin, että naiset eivät voi paeta heitä loukkaavista ympäristöistä, sillä heillä ei ole oikeudellista ja taloudellista riippumattomuutta. Heitä painostetaan edelleen YK:n mukaan avioeroa ja lapsen huoltoa koskevilla käytännöillä, naisiin kohdistuvan väkivallan kriminalisoinnin laiminlyönnillä ja epäjohdonmukaisuuksilla lakien ja menettelyjen soveltamisessa.[63]

Saudi Gazette kertoi vuonna 2009, että 23-vuotias naimaton nainen tuomittiin vuodeksi vankeuteen ja 100 raipaniskuun aviorikoksesta. Hän oli joutunut joukkoraiskauksen uhriksi, tullut raskaaksi ja yrittänyt tehdä abortin.

Muutos muokkaa

Iranin vallankumous vuonna 1979 ja 11. syyskuuta vuonna 2001 tapahtuneet hyökkäykset (WTC-iskut) vaikuttivat merkittävästi Saudi-Arabian naisten oikeuksiin.

Vuonna 1979 Iranin islamilainen vallankumous johti fundamentalismin elpymiseen monissa islamilaisissa maissa. Fundamentalistit pyrkivät torjumaan länsimaistumista, ja hallitukset pyrkivät puolustamaan itseään vallankumoukselta. Saudi-Arabiassa fundamentalistit miehittivät maailman suurimman moskeijan (Masjid al-Haram) ja vaativat konservatiivisempaa islamilaista valtiota, mukaan lukien "naisten koulutuksen päättämistä".[64] Hallitus vastasi tiukemmalla islamilaisten lakien tulkinnalla ja täytäntöönpanolla. Esimerkiksi sanomalehdiltä kiellettiin julkaisemasta kuvia naisista. Abayan käyttäminen julkisuudessa tuli pakolliseksi.[65][66][67][35]

Kuningas Abdullahin hallitusta pidettiin kohtalaisen progressiivisena. Se avasi maan ensimmäisen oppilaitoksen, nimitti ensimmäisen naispuolisen kabinetin jäsenen ja kielsi perheväkivallan. Sukupuolten eriyttämiseen suhdaututtiin rennosti, mutta se pysyi normaalina. Kriitikot kuitenkin kuvailivat uudistusta aivan liian hitaaksi. Naisten ei sallittu äänestää maan ensimmäisissä kunnallisvaaleissa, vaikka Abdullah tuki naisen oikeutta ajaa ja äänestää. Norah Al-Faiz, ensimmäinen naispuolinen kabinetin jäsen, ei tullut näkyviin ilman kaapuaan, ilmestynut televisioon ilman lupaa tai puhunut miespuolisille kollegoilleen videpuheluita lukuun ottamatta. Hän myös vastustaa tyttöjen koulu-urheilua.[68][69][70][71][72][73]

Tohtori Nora Alyousifin mukaan "Saudi-Arabian johto tekee kovasti työtä naisten tukemiseksi... seitsemänkymmentä vuotta sitten olimme täysin erillään maailmasta. Meneillään olevat muutokset ovat yksiselitteisiä, ja olemme vihdoin alkaneet avautua."[19] Tohtori Maha Almuneef sanoi: "Nyt on pieniä askelia. Tulee valtavia askeleita. Mutta useimmille saudeille on opetettu perinteisiä tapoja. Et voi muuttaa yhteiskunnallista järjestystä kerralla."[68]

Kesäkuussa 2018 naiset saivat luvan ajaa autoa. Saudi-Arabia oli ollut viimeinen valtio maailmassa, jossa naiset eivät olleet saaneet ajaa autoa.[74]Syyskuussa 2019 tuli voimaan uudistus, jonka mukaan nainen saa hakea itsenäisesti passia ja matkustaa ilman miesholhoojan lupaa. Kuitenkaan miehen asema naisen holhoojana ei muuttunut. Holhooja on joko isä, aviomies, veli tai jopa naisen poikalapsi. Naisen opiskelu, avioituminen, mahdollinen työnteko ja esimerkiksi raha-asiat olivat edelleen täysin riippuvaisia holhoojan tahdosta.[75]

 
Saudinaisten oikeuksien aktivisti Loujain al-Hathloul pidätettiin toukokuussa 2018. Hänet tuomittiin joulukuussa 2020 vankeuteen lähes kuudeksi vuodeksi.[76]

Tammikuussa 2019 Saudi-Arabian oikeusministeriö hyväksyi uuden lain, joka ei antanut miehille mahdollisuutta erota vaimonstaan salaa ilmoittamatta heille ensin. Uudella asetuksella naiset saisivat tuomioistuimelta tekstiviestin, kun he ovat eronneet.[77][78]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Korkeakouluopetus: Saudi-Afrikan (Arkistoitu – Internet Archive) maailmanpolitiikan edistymispolku (Arkistoitu – Internet Archive), 18. lokakuuta 2011.
  2. ↑ Saudi-naiset eivät enää rajoitu tavanomaisiin rooleihinsa Arab Newsiin, haettu 3. heinäkuuta 2013
  3. ↑ Ikä ensimmäisessä avioliitossa, nainen - kaikki maat (Arkistoitu – Internet Archive) Quandl, haettu 3. heinäkuuta 2013
  4. ↑ Saudi Youth: Unveiling the Force for Change (PDF) women-without-borders.org.
  5. ↑ Saudi Arabia's King Salman has issued a new order loosening some guardianship rules on women newsweek.com. 5 May 2017.
  6. ↑ Landmark day for Saudi women as kingdom's controversial driving ban ends 24 June 2018. CNN.
  7. ↑ "Women in Saudi Arabia – Unshackling themselves". Luettu 16 December 2014. 
  8. ↑ Rheault: Saudi Arabia: Majorities Support Women's Rights gallup.com. Viitattu 14 December 2014.
  9. ↑ Saleh Ambah, Faiza. "Saudi Women Rise in Defense of the Veil". Luettu 23 June 2010. 
  10. ↑ "Forcibly reptriated Saudi woman: 'My family will kill me'", Deutsche Welle, 16 April 2017. (en) 
  11. ↑ World Report 2013 – Saudi Arabia 2013. Human Rights Watch. Arkistoitu 9 January 2014. Viitattu 22 February 2014.
  12. ↑ Middle East In Focus: Saudi Arabia. ABC-CLIO. ISBN 9781598845716.
  13. ↑ "Saudi judge refuses to annul 8-year-old's marriage", 12 April 2009. Luettu 21 October 2014. 
  14. ↑ a b Zoepf, Katherine. "Talk of Women's Rights Divides Saudi Arabia", The New York Times, 31 May 2010. Luettu 19 September 2010. 
  15. ↑ Josie Ensor, Middle East Correspondent: Saudis file first-ever petition to end male guardianship 26 September 2016. Telegraph.co.uk. Viitattu 13 October 2016.
  16. ↑ a b Wagner, Rob L. (13. huhtikuuta 2010) "Saudi-naispuolinen journalisti käsittelee muslimien stereotypioita" (Arkistoitu – Internet Archive) Sabria Jawhar | NewsTilt .
  17. ↑ Hiel, Betsy. "Dhahran women push the veil aside", 13 May 2007. Luettu 19 September 2010. Archived from the original on 5 lokakuu 2008. 
  18. ↑ For Saudi Women, Every Day Is a Battle 1 June 2007. UJA Federation of Greater Toronto. Arkistoitu 24 July 2011. Viitattu 19 September 2010.
  19. ↑ a b al-Mohamed: Saudi Women's Rights: Stuck at a Red Light saudirunawaygirls.blogspot.com. Viitattu 24 June 2010.
  20. ↑ Women in Saudi Arabia will be able to travel and study without needing a man's permission metro.co.uk. 7 May 2017.
  21. ↑ The Question of Hijab: Suppression Or Liberation? islamswomen.com. Viitattu 23 February 2014.
  22. ↑ Conditions of Muslim woman's hijaab 3 October 2008. Islam Q&A. Viitattu 2 June 2008.
  23. ↑ Saudi Arabia Country Specific Information 23.10.2009. US Department of State. Arkistoitu 11.12.2013. (englanniksi)
  24. ↑ McNeill, Daniel: The Face: A Natural History, s. 271. Boston, Massachusetts: Little, Brown and Co, 2000. ISBN 9780316588126. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  25. ↑ Bradley, John R.: title=Saudi Arabia Exposed: Inside a Kingdom in Crisis, s. 184. Palgrave, 2005. ISBN 9781403970770. (englanniksi)
  26. ↑ Abu-Nasr, Donna. "No smiling service for female diners in Saudi eateries", 19 April 2006. Luettu 19 September 2010. 
  27. ↑ a b Murphy, Caryle. "Saudi Arabia: Dining by gender", 22 April 2009. Luettu 19 September 2010. 
  28. ↑ Arab world: Segregate the sexes? Fine, until the men run out of coffee Women Living Under Muslim Laws. Arkistoitu 2 marraskuu 2010. Viitattu 19 September 2010.
  29. ↑ Saudi Arabia CIA Factbook. Arkistoitu 8.1.2019. Viitattu 21.4.2019.
  30. ↑ Saudi Arabia US Library of Congress.
  31. ↑ Global Gender Gap Index 2015 World Economic Forum.
  32. ↑ a b Baki, Roula: Gender-Segregated Education in Saudi Arabia: Its Impact on Social Norms and the Saudi Labor Market. Education Policy Analysis Archives, 2004, 12. vsk, nro 28. ISSN 1068-2341. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.4.2019. (englanniksi)
  33. ↑ a b c Mesbah: Women's education in Saudi Arabia: the way forward AMEinfo.com. Viitattu 21 September 2010.
  34. ↑ Aboulola, Maha. "STORY OF SUCCESS". Luettu 19 September 2010. Archived from the original on 26 huhtikuu 2010. 
  35. ↑ a b Kendall, Bridget. "Saudi Arabia's unseen reform", BBC News, 29 April 2006. 
  36. ↑ Saudi women jump through many hoops for basketball team Christian Science Monitor.
  37. ↑ "Saudi Arabia to let women compete in Olympics for first time", CNN, 26 June 2012. Luettu 25 June 2012. 
  38. ↑ Saudi women to be allowed driving licences BBC. 26 September 2017. Viitattu 26 September 2017.
  39. ↑ a b OHCHR - End to Saudi driving ban for women should be just the first step – UN experts www.ohchr.org. 28 September 2017.
  40. ↑ "Saudi women get identity cards", 10 December 2001. Luettu 21 September 2010. 
  41. ↑ Tripp, Harvey & North, Peter: Culture Shock, Saudi Arabia. A Guide to Customs and Etiquette, s. 94. Singapore; Portland, Oregon: Times Media Private Limited, 2003. (englanniksi)
  42. ↑ "IDs a must for Saudi women", 26 March 2013. Luettu 10 February 2015. 
  43. ↑ a b c Usher, Sebastian. "Saudi Arabia cabinet approves domestic abuse ban", 28 August 2013. 
  44. ↑ a b c Dewey, Caitlin. "Saudi Arabia launches powerful ad campaign against domestic violence", Washingtonpost.com, 1 May 2013. Luettu 30 August 2013. 
  45. ↑ Anderson, Lisa. "Saudi Arabia passes historic domestic abuse legislation", 28 August 2013. Luettu 21 huhtikuu 2019. Archived from the original on 18 tammikuu 2021. 
  46. ↑ "Top Saudi cleric: OK for young girls to wed", 17 January 2009. 
  47. ↑ Abu-Nasr, Donna. "Call for legislation to stop child marriages", 7 August 2008. Luettu 22 September 2010. Archived from the original on 7 heinäkuu 2011. 
  48. ↑ a b c Gender Equality in Saudi Arabia genderindex.org. Arkistoitu 25 syyskuu 2010. Viitattu 21 September 2010.
  49. ↑ Another victim of child marriage. 22 April 2010. The Free Library. Viitattu 22 September 2010.
  50. ↑ Al-Saheil, Turki. "Saudi Human Rights Commission Tackles Child Marriages", 13 January 2009. Luettu 22 September 2010. Archived from the original on 11 November 2010. 
  51. ↑ Female Genital Mutilation 1 July 1998. American Academy of Pediatrics. Arkistoitu 4 joulukuu 2010. Viitattu 25 September 2010.
  52. ↑ Randerson, James. "Female genital mutilation denies sexual pleasure to millions of women", 13 November 2008. 
  53. ↑ Thomas von der Osten-Sacken & Thomas Uwe: Is Female Genital Mutilation an Islamic Problem? Middle East Forum. Winter 2007, s.29-36.
  54. ↑ MIDDLE EAST: FGM still largely an unknown quantity in Arab world IRIN. Viitattu 25 September 2010.
  55. ↑ Berg, R. C., & Denison, E. (2012). "Does Female Genital Mutilation/Cutting (FGM/C) Affect Women's Sexual Functioning? A Systematic Review of the Sexual Consequences of FGM/C". Sexuality Research and Social Policy 9: 41–56. doi:10.1007/s13178-011-0048-z. 
  56. ↑ Zawawi, Suzan. "Abuse of Female Domestic Workers Biggest Problem", 24 January 2006. Luettu 22 September 2010. 
  57. ↑ "Women in the Middle East, A weak breeze of change", 2 February 2008. Luettu 26 February 2008. 
  58. ↑ "Saudi Arabia's king pardons gang-rape victim", 17 December 2007. 
  59. ↑ Harrison, Frances. "Saudi gang-rape victim is jailed", 15 November 2007. Luettu 6 June 2010. 
  60. ↑ Saudi Arabia: Rape Victim Punished for Speaking Out 15 November 2007. Human Rights Watch. Viitattu 23 May 2011.
  61. ↑ Eltahawy, Mona. "Punished for being raped", 29 November 2007. Luettu 22 September 2010. 
  62. ↑ Setrakian, Lara. "Exclusive: Saudi Rape Victim Tells Her Story", 21 November 2007. Luettu 22 September 2010. 
  63. ↑ Harrison, Frances. "UN call for Saudi women's rights", 1 February 2008. Luettu 26 February 2008. 
  64. ↑ Wright, Robin: Sacred Rage: The Wrath of Militant Islam, s. 152. Simon & Schuster, 2001. ISBN 978-0-7432-3342-2. (englanniksi)
  65. ↑ Wagner, Rob L. (23. huhtikuuta 2010) "Saudi-Arabian keskustelun sukupuolijakauma" (Arkistoitu – Internet Archive) "NewsTilt"
  66. ↑ Wright,Robin B.: Sacred rage: the wrath of militant Islam, s. 155. Simon & Schuster, 2001. ISBN 9780743233422. (englanniksi)
  67. ↑ Abu-Nasr, Donna. "Saudi Women Dare To Wear Leopard Print, Glitter Abayas Despite Risks", 1 October 2008. Luettu 19 September 2010. 
  68. ↑ a b "New Rights, and Challenges, for Saudi Women", Time, 19 October 2009. Luettu 21 huhtikuu 2019. Archived from the original on 26 heinäkuu 2013. 
  69. ↑ "King Abdullah Interview Redux", Saudi-US Relations Information Service, 6 August 2008. Archived from the original on 22 October 2008. 
  70. ↑ Ambah, Faiza Saleh. "Saudi king tiptoes toward more openness", 6 October 2005. Luettu 19 September 2010. 
  71. ↑ Stork, Joe. "Saudi Reforms Five Years On: Looser Rein, Slight Gain", 1 July 2010. Luettu 23 September 2010. 
  72. ↑ Tran, Mark. "Female Saudi Arabian minister's TV stance confounds rights advocates", 8 June 2009. 
  73. ↑ Wagner, Rob L.. "Saudi Arabia's Municipal Elections: Tough Lessons Learned from Islamic Conservatives", Eurasia Review, 9 September 2011. Luettu 25 September 2011. Archived from the original on 2 April 2011. 
  74. ↑ Naiset saivat ajo-oikeuden Saudi-Arabiassa Yle Uutiset. Viitattu 20.3.2020.
  75. ↑ Saudi-Arabiassa on myönnetty naisille ensimmäiset passit ilman miesholhoojan suostumusta Yle Uutiset. Viitattu 20.3.2020.
  76. ↑ Saudi-Arabia langetti naisaktivistille terrorismioikeudessa pitkän vankeustuomion Yle, 2020
  77. ↑ Saudi Arabia to notify women of divorce by text message The Guardian. Viitattu 6 January 2019.
  78. ↑ Women in Saudi Arabia must now be informed if they’ve been divorced qz.com. Viitattu 6 January 2019.



Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Naisten_oikeudet_Saudi-Arabiassa&oldid=22192333”