Myrina (Lemnos)
Myrina (m.kreik. Μύρινα) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Lemnoksen saarella (nyk. Límnos) Kreikassa.[1][2][3] Sen kaupunkikeskus on kehittynyt nykyiseksi Mýrinan kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.[4][5][6]
| Myrina | |
|---|---|
| Μύρινα | |
 Antiikin Myrinan kaupungin akropolis ja keskiaikaisen Mýrinan linnan raunioita. |
|
| Sijainti | |
  Myrina |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Mýrina, Límnos, Pohjois-Egean saaret |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Lemnos, Pohjoisen Egean saaret |
| Aiheesta muualla | |
Maantiede muokkaa
Myrinan poliksen kaupunkikeskus sijaitsi nykyisen Mýrinan eli Kástron kaupungin paikalla saaren länsirannikolla.[2][3] Sen akropoliina eli linnavuorena ja yläkaupunkina toimi sama niemellä sijaitseva kukkula, jolla nykyisin sijaitsevat keskiaikaisen Mýrinan linnan rauniot. Kukkulan korkeus on noin 120 metriä merenpinnasta laskettuna.[7] Alakaupunki, jonka koko oli noin 25 hehtaaria, sijaitsi kukkulan ulkopuolella.[1] Kaupungilla oli hyvät luonnonsatamalahdet niemen kummallakin puolella.[2][7]
Myrinan kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 100–200 neliökilometriä.[1] Lemnoksen saari oli dipolis eli sillä sijaitsi kaksi polista; toinen oli Hefaistia, joka sijaitsi saaren pohjoisrannikolla.[2][3]
Historia muokkaa
Ennen klassista kautta Lemnosta asuttivat monet ei-kreikkalaiset kansat. Eräänä tällaisena pidettiin antiikin aikana tyrsenejä tai tyrrhenejä, jotka yhdistettiin Italian etruskeihin.[2] Muiksi mainitaan Boiotian minyalaiset pronssikauden lopulla seka pelasgit, jotka olisivat tulleet saarelle arkaaisen kauden alussa 700-luvulla eaa. jouduttuaan lähtemään Attikasta.[7]
Varhaisina aikoina Lemnoksella vaikuttaisi olleen vain yksi kaupunki, joka tunnettiin samalla nimellä kuin itse saari.[3][8] Myöhempinä aikoina Myrina ja Hefaistia esiintyvät erillisinä.[3] Kreikkalaisessa mytologiassa Myrina sai nimensä Myrinasta, joka oli Iolkoksen kuninkaan Kretheuksen tytär ja Lemnoksen ensimmäisen kuninkaan Thoaksen vaimo.[7]
Persialaiset valtasivat Lemnoksen vuonna 511 eaa. Ateenalaiset valtasivat Myrinan ja muun Lemnoksen Miltiades nuoremman johdolla vuonna 499 eaa. Tämän jälkeen kaupunki oli ateenalaisten hallussa koko klassisen kauden lukuun ottamatta vuosia 404–394/393 eaa., jolloin se oli itsenäinen.[1] Vuonna 450 eaa. sinne asutettiin ateenalaisia klerukkeja.[2]
400-luvulla eaa. Myrina kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja esiintyy liiton verotusluetteloissa.[1] Kaupunki löi omaa pronssirahaa 300-luvulta eaa. lähtien.[1] Ateenalaisella kaudella kaupungin väestö oli jaettu Attikan väestön tavoin fyleihin ja demoksiin.[1] Sekä tuolloin että kaupungin itsenäisyyden aikana sillä oli oma neuvosto (būlē) ja kansankokous (dēmos).[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Myrinaīos (Μυριναῖος).[1][3]
Rakennukset ja löydökset muokkaa
Akropolis ja kaupunginmuurit
Antiikin kirjallisten lähteiden perusteella Myrinan kaupunki on ollut ympäröity muurein sekä noin 500 eaa. että 307/306 eaa.[1][9] Muureja on löydetty kahdesta rakennusvaiheesta: vanhemmat muurit suojasivat akropolista, kun taas nuoremmat muurit erottivat koko kaupungin niemen muusta saaresta.[1] Akropoliilla sijaitsi Artemiille omistettu pyhäkkö.[1]
Artemiin pyhäkkö
Myrinan lähellä noin kaksi kilometriä pohjoiseen sijaitsi toinen Artemiille omistettu pyhäkkö (). Se oli käytössä arkaaiselta hellenistiselle kaudelle ja muodosti parin akropoliilla olleen pyhäkön kanssa; myös muissa Lemnoksen kaupungeissa havaitaan, että yksi samalle jumalalle omistettu pyhäkkö sijaitsi kaupunginmuurien sisäpuolella ja toinen ulkopuolella.[10]
Pyhäkkörakennus koostui keskuspihasta ja sen ympärillä olevista lukuisista huoneista. Pyhäköllä oli kaksi sisäänkäyntiä, toinen kaupunkiin ja toinen merelle päin. Paikan arkeologiset kaivaukset suoritettiin vuosina 1991–1993.[10]
Muut rakennukset ja rakennelmat
Kaupungin lähellä oli myös Athene Selenen (Athene Lemnia) pyhäkkö. Tämä jumalatar oli ilmeisesti kaupungin suojelija.[1] Kaupunkiin liittyen on löydetty myös arkaaiselle ja klassiselle kaudelle ajoittuva nekropolis.[2] Plinius vanhempi mainitsee Myrinan forumin eli agoran ja sanoo, että Athos-vuoren varjo osui sinne kesäpäivänseisauksen aikaan.[3][11]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”Lemnos; 502. Myrina”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis, s. 756–757. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”LEMNOS Island of the NE Aegean, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Smith, William: ”Lemnos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Myrina Pleiades. Viitattu 1.11.2021.
- ↑ Myrina (Lemnos) 20 Kastro/Myrina - Μύρινα ToposText. Viitattu 1.11.2021.
- ↑ ”56 A2 Myrina”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
- ↑ a b c d Κάστρο Μύρινας Καστρολόγος. Viitattu 1.11.2021.
- ↑ Homeros: Ilias 14.230.
- ↑ Herodotos: Historiateos 6.140.
- ↑ a b Ιερό Αρτέμιδος Terrabook. Viitattu 1.11.2021.
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.12 s. 23.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Myrina Wikimedia Commonsissa
