Avaa päävalikko

Myasthenia gravis on lihasheikkoutta ja -väsyvyyttä aiheuttava autoimmuunisairaus, joka kohdistuu hermo-lihasliitokseen.

Myasthenia gravis
Myasthenia gravista sairastava potilas
Myasthenia gravista sairastava potilas
ICD-10 G70.0
OMIM 254200
MedlinePlus 000712
MeSH D009157

OireetMuokkaa

Sairauksen tarkka kulku vaihtelee, mutta se alkaa usein silmälihasoireilla: kaksoiskuvina ja silmäluomen roikkumisena. On tavallista, että oireet ovat aamulla lievemmät. Sairaus voi rajoittua silmälihaksiin (noin 15 % potilaista), tai yleistyä muille alueille. Infektiot voivat aiheuttaa myasthenia gravis -oireiden äkillisen pahenemisen, myasteenisen kriisin. Myasthenia graviksesta kärsiville voi ilmaantua tymoomia, kateenkorvasta lähtöisin olevia kasvaimia. Ne ovat yleensä hyvänlaatuisia.[1]

SyytMuokkaa

Hermo-lihasliitoksen välittäjäaineena toimii normaalisti asetyylikoliini. Myasthenia gravista potilailla postsynaptiset asetyliilikoliinireseptorit vaurioituvat autoimmuunireaktion vaikutuksesta, ja niiden lukumäärä vähenee. Syytä autoimmuunireaktion käynnistymiseen heillä ei tunneta.[2][3]

HoitoMuokkaa

Tyypillisesti käytetään lääkkeitä jotka lisäävät asetyylikoliinin tehoa hermo-lihasliitoksessa. Tällainen on esimerkiksi, neostigmiini, joka vaikuttaa inhiboimalla asetyylikoliinia pilkkovaa asetyylikoliiniesteraasia. Lisänä voidaan käyttää autoimmuunireaktiota vaimentavaa lääkitystä. Joissain tapauksissa saatetaan turvautua myös tymektomiaan eli kateenkorvan poistoleikkaukseen.[2][3]

EpidemiologiaMuokkaa

Myasthenia graviksen esiintyvyys on noin 1 henkilö 200 000:sta. Suomessa sitä sairastaa 600–700 henkeä. Oireet ilmaantuvat yleensä 20–30 vuotiaana (enimmäkseen naisilla), tai 60–70 vuotiaana (enimmäkseen miehillä).[2][3]

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa