Avaa päävalikko

Musta rakkaus on Väinö Linnan vuonna 1948 ilmestynyt toinen romaani.[1]

Musta rakkaus
Kirjailija Väinö Linna
Kieli suomi
Kustantaja WSOY
Julkaistu 1948
Sivumäärä 267
Aiheesta muualla
Fennica
Finna
Kirjasampo
OCLC
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Linnan kustantaja piti Mustaa rakkautta menestyksenä ja vakuuttui sen myötä Linnan kirjoittajankyvyistä. Teos menestyi myös taloudellisesti Linnan esikoisromaania Päämäärää paremmin. Arvosteluissa kiitettiin ihmisten ja ympäristön kuvausta, mutta kiinnitettiin huomiota siihen, ettei romaani yltänyt yhteiskunnallisesti sille tasolle, jolle kirjoittaja vaikutti kykenevän. Murteen käyttöä dialogissa kritisoitiin, mutta tästä huolimatta teos oli V. A. Koskenniemen mukaan ”enemmän kuin lupaus” siitä, mihin kirjoittaja olisi yltävä.

Samoin kuin Päämäärän, myös Mustan rakkauden tapahtumaympäristö on Tampereen Amurissa sijaitseva Puuvillatehtaankatu, jonka varrella Linna tuolloin asui.[2] Vuonna 1947 Linna oli liittynyt Tampereen kaupunginkirjaston johtajan Mikko Mäkelän ympärille muodostuneeseen niin kutsuttuun Mäkelän piiriin. Ennen romaanin käsikirjoituksen lähettämistä kustantajalle Linna ei kuitenkaan antanut sitä kenenkään muun luettavaksi. Mustan rakkauden ilmestyttyä joulumarkkinoille 1948 Lauri Viita haukkui sen Linnalle ”aivan pataluhaksi”. Professori Pertti Virtarannan haastattelussa 25 vuotta myöhemmin Linna piti Mustaa rakkautta epäaitona, koska hänen mielestään sen henkilöille oli annettu inhimillistä sävyä, mutta ”mitään todellista, konkreettista ihmistä ei ole”.[3]

Edvin Laine on ohjannut romaanista elokuvasovituksen Musta rakkaus, joka sai ensi-iltansa vuonna 1957.

JuoniMuokkaa

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Musta rakkaus rakentuu mustasukkaisuuden teeman ympärille. Romaanin päähenkilö on varaton opiskelija Pauli Haantie, joka rakastuu Marjatta Salmelan kanssa ja päättää lopuksi kihlata tämän.

Linna käyttää yhtenä romaanin hahmoista jo esikoisessaan Päämäärässä esittelemäänsä Unto Eskolaa. Eskola synnyttää romaanissa keskeisen jännitteen raiskattuaan Marjatan, jota Pauli pitää viattomuuden perikuvana.

Vainoharhaiselle Paulille tieto rakastetun ”petoksesta” on liian vaikea kestettäväksi, joten hän surmaa Unton. Puolisonsa väkivallan vuoksi Marjatta sairastuu, koska on menettänyt elämänhalunsa. Pauli tekee itsemurhan.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

LähteetMuokkaa

  1. Linna, Väinö (1920 - 1992) Biografiakeskus. Viitattu 5.11.2017.
  2. Pertti Virtaranta: Kynällä kylmällä – kädellä lämpimällä, s. 313. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1993 (SKS:n toimituksia 582). ISBN 951-717-747-X.
  3. Virtaranta 1993, s. 315.

Aiheesta muuallaMuokkaa