Puuvillatehtaankatu

katu Tampereella

Puuvillatehtaankatu on Tampereen keskustassa kulkeva itä-länsisuuntainen katu, jonka pituus on nykyään noin 400 metriä. Sen itäpää sijaitsee Finlaysonin kirkon edustalla Kuninkaankadun risteyksessä. Lännessä katu ulottuu Amurin kaupunginosaan, Mustanlahdenkadulle asti. Muita Puuvillatehtaankadun poikkikatuja ovat Näsilinnankatu ja Hämeenpuisto.[1][2][3]

Vanha puutalo Puuvillatehtaankatu 4:ssä.

Kadun nykyinen nimi Puuvillatehtaankatu on ollut kaupungin asemakaavassa vuodesta 1897 lähtien. Aikaisemmin siitä on käytetty nimiä Pohjoinen poikkikatu, Polttimonkatu, Manufaktuurinkatu ja Pumpulitehtaankatu.[4] Puuvillatehtaankatu oli aikoinaan työntekijöiden käyttämä pääreitti Finlaysonin tehdasalueelle.[5]

Väinö Linnan entinen kotikatuMuokkaa

Kirjailija Väinö Linna on asunut Puuvillatehtaankadulla kolmessa eri osoitteessa. Muutettuaan Tampereelle Urjalasta vuonna 1938 Linna majoittui aluksi tätinsä luokse, Puuvillatehtaankatu 25:een. Myöhemmin hän muutti vaimonsa Kertun kanssa tiilitaloon, joka sijaitsi Hämeenpuiston kulmatontilla Puuvillatehtaankatu 11:ssä. Kumpikin näistä rakennuksista on purettu.[6]

Vuosina 1953–1956 Linna asui perheineen Finlaysonin tarjoamassa työsuhdeasunnossa, osoitteessa Puuvillatehtaankatu 15 B. Siellä hän kirjoitti menestysteoksen Tuntematon sotilas. Talo on edelleen olemassa, ja sen ulkoseinään on kiinnitetty kuvanveistäjä Mauno Kiviojan suunnittelema pronssinen Väinö Linna -reliefi (2004).[6][7]

RakennuksiaMuokkaa

Puuvillatehtaankadulla sijaitsee useita merkittäviä, tunnettujen suunnittelijoiden piirtämiä rakennuksia.

KuviaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Kävelyreittejä Tampereen keskustassa (PDF) Tampere: Visit Tampere. Viitattu 3.11.2020.
  2. Tampereen ajantasa-asemakaava avoindata.fi. 15.6.2020. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 3.11.2020.
  3. Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 (PDF) s. 60. Tampere: Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012. Viitattu 3.11.2020.
  4. Louhivaara, Maija: Tampereen kadunnimet, s. 21, 61. Tampere: Tampereen museot, 1999. ISBN 951-609-105-9.
  5. Finlaysonin alue, s. 229. Tampere: Työväenmuseo Werstas, 2019. ISBN 978-952-68778-5-3.
  6. a b Hyttinen, Hannu: Väinö Linnan Tampere (PDF) Tampere: Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut. Viitattu 3.11.2020.
  7. Väinö Linna -reliefi 2004 Tampereen muistolaatat ja muut muistomerkit. Tampere: Tampereen kaupunki, 2006. Viitattu 3.11.2020.
  8. Mukala, Jorma: Metso, Voima, Tuulensuu: Tampereen arkkitehtuuria, s. 42. Tampere: Tampere-Seura, 1999. ISBN 951-9080-78-3.
  9. a b Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 30. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1.
  10. a b Jaakola, Juha: Puuvillatehtaankatu 3 ja 5: Vanhojen talojen tarina. Tammerkoski, 2017, nro 8, s. 10–14.
  11. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 31.
  12. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 33.
  13. Vasara, Päivi: Älä menetä tilaisuutta nähdä jotain todella upeaa – Pikkupalatsi on auki maaliskuun loppuun 2019 Aamulehti. 10.2.2018. Viitattu 3.11.2020.
  14. Kanninen, Helinä: Arvotalo pysyy kunnossa ahkeralla työllä ja taidolla. Tamperelainen, 3.3.2004.
  15. Minkovitsch, Sari: Amurinlinna Koskesta voimaa. 2001. Viitattu 3.11.2020.
  16. Mukala 1999, s. 123.