Murto (hevonen)
Murto (17. toukokuuta 1917 – 23. toukokuuta 1936) oli tummanrautias suomenhevosori, jonka isä oli Toimi, emä Hilppa ja emänisä Ilkka.[1] Se polveutui (iiiii.) vuonna 1864 syntyneestä oriista Jaakko, joka on yksi nykyisten suomenhevosten neljästä kantaoriista.[2] Murto kilpaili menestyksekkäästi ravurina voittaen kaksi ravikuninkuutta (1926 ja 1929)[1]. Ori juoksi useita Suomen ennätysaikoja parantaen 3 000 metrin ennätystä kerran ja 2 000 metrin ennätystä kuudesti.[3] Sen ennätys (paras kilometriaika) oli 29,4.[3]
| Murto | |
|---|---|
 Nuori Murto kilpailukunnossa |
|
| Syntynyt | 17. toukokuuta 1917 |
| Kuollut | 23. toukokuuta 1936 (19 vuotta) |
| Sukupuoli | ori |
| Väri | tummanrautias |
| Rotu | suomenhevonen |
| Synnyinmaa |
 Suomi |
| Isä | Toimi |
| Emä | Hilppa |
| Emänisä | Iikka |
| Kasvattaja | Juho Salmi, Vähäkyrö |
| Omistaja | Eino Koskinen, Mäntsälä |
| Ohjastaja | Kauko Eestilä |
| Tasoitusennätys | 29,4 |
| Suurkilpailuvoittoja | |
Kilpaura
muokkaaMurto syntyi Etelä-Pohjanmaalla mutta oli kilpailuvuotensa mäntsäläläisen Eino Koskisen omistuksessa.[3] Sen valmentajana ja ohjastajana toimi Kauko Eestilä.[3] Murto lähti Ruotsiin kilpailemaan myös seuraavana vuonna, mutta sairastui jo menomatkalla ja toipui kunnolla kilpailukuntoon vasta keväällä 1929.[3] Kesällä 1929 se alitti ensimmäisenä suomenhevosena 3 minuutin ajan 2 000 metrin matkalla (2.58,8), joskin tämä ennätys jäi epäviralliseksi, koska kilpailuja ei ollut vahvistettu virallisiksi.[3] Murron askelta kuvataan poikkeuksellisen pitkäksi, ja sen jalat säilyivät hyväkuntoisina läpi kilpauran.[3]
Jalostuskäyttö ja jälkeläiset
muokkaaKeväällä 1930 Murto myytiin siitosoriiksi Seinäjoelle.[3] Se sai yli sata jälkeläistä[1], näiden joukossa paljon lahjakkaita juoksijoita[3]. Sen tärkein jälkeläinen on nykyiseen suomenhevoseen voimakkaasti vaikuttanut ja monta ravikuninkuusvoittajaa jättänyt ori Eri-Aaroni[3], mutta jälkeläisiin lukeutuu myös muiden muassa ravikuningas Valokas[4] sekä ori Murti, josta polveutuvat kaksinkertainen ravikuningas Forte (ii. Murti)[5], tämän jälkeläinen Vokker[6] ja edelleen tämän jälkeläiset, viisinkertainen ravikuningas Viesker[7] ja kolminkertainen ravikuningatar V.H. Suvitar[8].[9] Kantaori Jaakkoon johtavaa isälinjaa kutsutaan nykyään tavallisesti Murto-linjaksi, koska kaikki nykyiset suoraa isälinjaa Jaakosta polveutuvat suomenhevoset polveutuvat siitä Murron kautta.[2][9]
Kantakirjaus
muokkaaMurto kantakirjattiin vuonna 1923, mutta sitä ei palkittu[1]; sitä epäiltiin muun muassa laajojen merkkiensä (läsi ja kolme korkeaa sukkaa[1]) vuoksi vierasveriseksi, eikä sitä olisi haluttu päästää kantakirjaan lainkaan[9]. Sitä pidettiin tyypiltään ja liikkeiltään tyydyttävänä, ja sen säkäkorkeudeksi mitattiin 158 cm.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g Murto 2306 Sukuposti.net. Viitattu 7.12.2014. (suomeksi)
- ↑ a b Sukulinjat Suomen Hippos ry. Arkistoitu 9.12.2014. Viitattu 7.12.2014.
- ↑ a b c d e f g h i j Antero Raevuori (toim.): ”Murto - suomalainen satuori”, Suuri suomalainen ravikirja, s. 36-37. Porvoo: WSOY, 1982. ISBN 951-0-11192-9 fi
- ↑ Valokas Sukuposti.net. Viitattu 7.12.2014. (suomeksi)
- ↑ Forte Jo 55 Sukuposti.net. Viitattu 9.12.2014. (suomeksi)
- ↑ Vokker 662-72J Valio Sukuposti.net. Viitattu 9.12.2014. (suomeksi)
- ↑ Viesker 1228-89J Valio Sukuposti.net. Viitattu 9.12.2014. (suomeksi)
- ↑ V.H. Suvitar 2208-91J Sukuposti.net. Viitattu 9.12.2014. (suomeksi)
- ↑ a b c Marko Vuolukka: Nykypäivän suomenhevoset periytyvät neljästä kantaoriista HevosNetti.com. Arkistoitu 16.12.2014. Viitattu 7.12.2014.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Murto (hevonen) Wikimedia Commonsissa
