Rautias

hevosväri
(Ohjattu sivulta Tummanrautias)

Rautias eli raudikko on hevosväri. Rautiaat ovat karvaltaan ruskeita tai punertavanruskeita, ja niiden jouhet ovat samoin ruskeat mutta voivat olla karvaa tummempia tai vaaleampia. Rautiaan sävyjä ovat esimerkiksi punarautias, vaaleanrautias, tummanrautias, sysirautias ja liinakko (jonka jouhet ovat hyvin vaaleat).

Rautias
Synonyymit ja lyhenteet
Synonyymit: raudikko
Lyhenne: rt (vrt, prt, trt, vprt, tprt)
Genotyyppi
Geeni: ee
Selitys: E-lokuksessa homotsygootisti resessiivinen alleeli; A-lokuksen sisällöllä ei merkitystä
Fenotyyppi
Runko: Ruskea
Jouhet: Ruskeat; myös harmahtavat (hamppuharjaksinen) tai vaaleat (liinaharjaksinen)
Iho: Tumma
Muuta: Pää ja jalat voivat olla runkoa tummemmat tai vaaleammat, mutta eivät ole mustat

Karvaltaan myös ruskeasta ruunikosta rautias eroaa siten, että jouhien lisäksi rautiaan jalat, korvat ja turpa ovat aina ruskeat, eivät mustat kuten ruunikolla.

Värin nimi on vanha ja tulee ilmeisesti rauta-sanasta viitaten mahdollisesti punaiseen ruostuneeseen rautaan.

Aina rautiaita hevosrotuja ovat haflinger, suffolkinhevonen ja juutinhevonen. Suomenhevosista noin yhdeksän kymmenestä on väriltään rautiaita.

Värin genetiikka ja periytyminen

muokkaa

Rautias väri on yksi hevosten kolmesta perusväristä, joista kaksi muuta ovat ruunikko ja musta. Jokainen hevonen on pohjaväriltään eli geneettisesti jonkin näistä kolmesta väristä edustaja ja periyttää pohjaväriä sen mukaisesti, vaikka eläin saattaakin muiden väriin vaikuttavien tekijöiden vuoksi ulkonäöltään olla esimerkiksi täysin valkoinen. Perusvärien periytyminen on melko monimutkaista ja perustuu kahteen eri lokukseen (niin kutsutut A- ja E-lokukset) osuneisiin geenien alleeleihin. Rautias on hevonen, joka on perinyt E-lokukseen molemmilta vanhemmiltaan resessiivisen alleelin e eli on genotyypiltään tämän lokuksen suhteen ee. Tällöin on samantekevää, mitä alleeleja A-lokuksessa on, eivätkä sen erilaiset genotyypit (AA, Aa, aa) nykykäsityksen mukaan näy rautiaan hevosen ulkonäössä mitenkään.

Käytännön seurauksena perusvärien genetiikasta on se, että kahden rautiaan tai väriltään rautiaspohjaisen (esimerkiksi voikko, punahallakko) hevosen jälkeläinen voi olla väriltään ainoastaan rautias tai rautiaspohjainen. Rautias onkin ainoa hevosen väri, joka on suhteellisen helppo vakiinnuttaa rodun ainoaksi väriksi. Joskus jommankumman vanhemman väri (esimerkiksi hopeanruunikko tai kuloutunut musta tai ruunikko) on kuitenkin tunnistettu virheellisesti rautiaaksi, jolloin varsakaan ei välttämättä olekaan rautias. Rautiaan hevosen kummankaan vanhemman ei tarvitse olla rautias, ja rautiaan parittaminen mustan tai ruunikon hevosen kanssa saattaa tuottaa varsalle minkä tahansa perusvärin.

Rautiaspohjaiset hevosvärit

muokkaa
  • Hopeageeni ei vaikuta rautiaan hevosen ulkonäköön
  • Samppanjageenin haalistama rautias on gold champagne (samppanjaväreille ei toistaiseksi ole suomenkielisiä nimiä)
  • Yksinkertaisen voikkogeenin haalistama rautias on voikko
  • Kaksinkertaisen voikkogeenin haalistama rautias on rautiaspohjainen valkovoikko tai cremello
  • Hallakkogeenin haalistama rautias on punahallakko (myös rautiaanhallakko).
  • Rautiaspohjainen päistärikkö on rautiaanpäistärikkö.
  • Rautiaspohjainen kimo on rautiaankimo.
  • Rautiaspohjainen kirjava on rautiaankirjava.

Samankaltaisia värejä

muokkaa

Jotkin jopa geneettisesti rautiaasta täysin poikkeavat värit voivat muistuttaa rautiasta. Monia tällaisia hevosia on ennen hevosvärien genetiikan tuntemista rekisteröity esimerkiksi kaneli- tai savakkorautiaksi.

Lähteet

muokkaa
  • Viitanen J: "Perusvärit ovat värigenetiikan A ja O (Värit ja värigenetiikka, osa 1)", Hevoset ja ratsastus 2002/2

Aiheesta muualla

muokkaa