Murhaperjantai
Murhaperjantai oli venäläisjoukkojen toteuttama verilöyly Hailuodon saaressa 29. syyskuuta 1714. Murhaperjantai oli eniten uhreja vaatinut yksittäinen venäläisten tekemä terroriteko siviiliväestöä kohtaan isovihan aikana. Murhaperjantaina noin 200 kasakkaa surmasi lähes kaikki saarelle venäläisjoukkoja paenneet siviilit. Siviilit olivat paenneet saareen pääasiassa Uudenkarlepyyn, Pietarsaaren, Kokkolan ja Raahen kaupungeista sekä rannikkopitäjistä. Heidän tarkoituksenaan oli paeta venäläisiä Ruotsiin.[1]
Verilöyly alkoi, kun muutama kaleerillinen kasakoita havaitsi saaren rannassa lukuisia veneitä, minkä seurauksena he nousivat maihin. Joukkomurha tehtiin miekoin ja kirvein. Saareen paenneet ihmiset nukkuivat veneisiin ja taloihin ahtautuneina verityön alkaessa. Venäläiset murhasivat lähes kaikki miehet ja suurimman osan lapsista. Ainoastaan yksi talo, jossa oli miesväkeä, säästettiin kaivamaan vainajille hautoja. Kasakat ryöstivät kaiken arvo-omaisuuden ja parhaassa kunnossa olleet lapset. Pakolaisten veneet poltettiin. Saarelle jätetyt naiset onnistuivat pakenemaan Länsipohjaan meren jäädyttyä.[1]
Venäläiset toistivat verityön tammikuun alussa vuonna 1715 sekä vielä kerran sen jälkeen. Näiden tapahtumien seurauksena Hailuoto muuttui asumattomaksi erämaaksi.[1]