Motilal Nehru
Motilal Nehru (hindiksi मोतीलाल नेहरू, 6. toukokuuta 1861 Delhi – 6. helmikuuta 1931 Lucknow) oli Intian itsenäisyysliikkeen ja Intian kongressipuolueen johtaja. Hänen poikansa Jawaharlal Nehru oli Intian ensimmäinen pääministeri. Motilal Nehru syntyi yläluokkaiseen perheeseen ja hän toimi nuoruudessaan lakimiehenä. 1900-luvun alussa hän ryhtyi poliittiselle uralle ja liittyi Kongressipuolueeseen, joka ajoi intialaisten aseman parantamista. Hän oli maltillinen poliitikko ja puolusti perustuslaillisia uudistuksia, näkemyksensä hän teki tunnetuksi perustamansa sanomalehden kautta.[1]
| Motilal Nehru | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 6. toukokuuta 1861 Delhi |
| Kuollut | 6. helmikuuta 1931 (69 vuotta) Lucknow |
| Poliitikko | |
| Puolue | Intian kongressipuolue |
Amritsarin verilöylyn jälkeen vuonna 1919 hän liittyi Mahatma Gandhin kansalaistottelemattomuusliikkeeseen. Vuonna 1921 britit pidättivät sekä Motilalin että hänen poikansa Jawaharlalin ja he olivat vangittuina kuusi kuukautta. Vuonna 1928 hän kirjoitti Kongressipuolueen raportin, joka oli perustuslakiluonnos tulevaisuuden itsenäiselle Intialle. Britit hylkäsivät ehdotuksen. Kun hän osallistui vuonna 1930 Gandhin suolamarssiin ja kansalaistottelemattomuusliikkeeseen, britit vangitsivat hänet. Motilal Nehru kuoli pian vapauttamisensa jälkeen vuonna 1931.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Motilal Nehru Encyclopaedia Britannica. Viitattu 26.3.2018. (englanniksi)