Amritsarin verilöyly

verisesti kukistettu mielenosoitus Intiassa 1919

Amritsarin verilöyly eli Jallianwala Baghin verilöyly oli brittien suorittama mielenosoituksen väkivaltainen kukistaminen 13. huhtikuuta 1919 Amritsarissa Pohjois-Intiassa. 50 Britannian Intian armeijan sotilasta avasi tulen prikaatikenraali Reginald Dyerin komennosta aseistamattomaan väkijoukkoon, jossa oli miehiä, naisia ja lapsia.[1] Kuolonuhreja oli useita satoja, mahdollisesti jopa tuhat. Tapahtuma lisäsi brittihallinnon arvostelua ja sai Intian itsenäisyysliikkeen voimistamaan toimintaansa.

Muraali, joka esittää Amritsarin verilöylyä.

Tapahtumat muokkaa

Osa uhreista oli paikalla protestoidakseen Intian brittihallintoa vastaan. Moni oli kuitenkin paikalla punjabilaisen uskonnollisen juhlan vuoksi, eivätkä he tienneet brittien kieltäneen suuret kokoontumiset.[2]

Tapahtumapaikka Jalliananwala Bagh on noin 200 metrin levyinen rajattu alue, josta on vain vähän ulospääsyteitä. Dyerin komentamat sotilaat olivat gurkhia ja sikhejä.[2] Dyer käski sotilaita lataamaan kivääriensä lippaat useaan kertaan, ja heidät määrättiin ampumaan tappaakseen. Ampuminen kesti 10–15 minuuttia, kunnes panokset alkoivat loppua.[1]

Brittien antama virallinen arvio on 379 kuollutta ja 1 100 loukkaantunutta.[3] Lääkäri Smith puhuu 1 526 kaatuneesta ja haavoittuneesta. Intian kansalliskongressi puolestaan ilmoittaa uhreja olleen yli 1 500, josta kuolleita noin tuhat.[4]

Seuraukset muokkaa

Britit olivat jo alkuvuonna 1919 säätäneet Intiassa lain, jolla rajoitettiin sananvapautta ja intialaisten oikeusturvaa. He olivat myös korottaneet veroja. Verilöyly vahvisti intialaisissa entisestään brittiläisen Intian vastustusta, ja tapahtumaa pidetään merkittävänä sysäyksenä intialaisen itsenäisyysliikkeen syntyyn. Brittihallinnon nähtiin menettäneen maineensa oikeudenmukaisena ja soveliaana. Intialainen runoilija ja nobelisti Rabindranath Tagore luopui ritarinarvostaan, ja itsenäisyysaktivisti Mohandas Gandhi palautti briteiltä saamansa mitalit ja vaati järjestelmän muuttamista. Vaatimuksista seurasi Gandhin johtaman itsenäisyysliikkeen aktiivisen toiminnan kiihtyminen.[2]

Britannian hallitus määräsi Dyerin ennenaikaiselle eläkkeelle, vaikka parlamentin ylähuone seisoikin hänen takanaan.[2]

Lähteet muokkaa

  1. a b 1920 [Cmd. 681] East India (disturbances in the Punjab, etc.). "Report of the committee appointed by the government of India to investigate the disturbances in the Punjab, etc." s. 111–112. (Hereafter referred to as the "Hunter Report".)
  2. a b c d Patterson, Steven (toim. Doyle, Mark): The British Empire: A Historical Encyclopedia, s. 1–3, osa 2. ABC-Clio, 2018. ISBN 9781440841972.
  3. Home Political Deposit, September, 1920, No 23, National Archives of India, New Delhi; Report of Commissioners, Vol 1, New Delhi
  4. Amritsar Massacre ([vanhentunut linkki]) au.encarta.msn.com. 31.9.2009. Arkistoitu 1.11.2009. Viitattu 10.1.2011. (englanniksi)