Montgomery on ruotsalainen ja suomalainen aatelissuku, joka polveutuu skotlantilaisesta Montgomeryn klaanista. Suku on sammunut Suomessa, mutta elää edelleen Ruotsissa.

Skotlantilaisen suvun on arveltu olevan normandialaista alkuperää ja tulleen 1000-luvulla Vilhelm Valloittajan mukana Englantiin.[1] Sen varhaisin tunnettu kantaisä on 1178 kuollut Robert de Montegomery, joka sai haltuunsa Eagleshamin maat Renfrewshiressä. Eräs hänen jälkeläisensä sai avioliiton kautta haltuunsa Eglintonin ja Ardrossanin paronikunnan. Hugh Montgomery (n. 1460–1545) korotettiin vuonna 1507 Eglintonin jaarliksi, joka on sittemmin ollut klaanin päämiehen arvo.[2]

Ensimmäisenä Skotlannista Ruotsiin saapui myöhempi everstiluutnantti Jakob Montgomery vuonna 1630 Ruotsin armeijan palvelukseen. Hänen on sanottu kuuluneen sukunsa Montgomery of Lainshaw -haaraan ja Englintonin jaarlien päämieslinjaan, mutta tätä ei voida varmuudella todistaa. Ruotsin aateliin hyväksyttiin ensimmäisenä Glasgow'sta 1720-luvulla tullut ruukinpatruuna John Montgomery, jonka isoisä oli ollut kauppias Skotlannin Argyllshirestä ja joka kuului klaanin Montgomery of Braidstone -haaraan. Hänet naturalisoitiin vuonna 1736 ja 1756 hänen sukunsa introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneelle aatelissukuna numero 1960. Vuonna 1774 kuningas Kustaa III immatrikuloi Ruotsin aateliin myös viisi veljestä, joiden sanottiin olevan edellä mainitun Jakob Montgomeryn pojanpojan pojanpoikia, ja heidät adoptoitiin aiemmin aateloituun Montgomery-sukuun. John Montgomeryn jälkeläisten sukuhaara sai myöhemmin komentajanarvon ja numeron 1960 A ja on vuodesta 1833 käyttänyt nimeä Montgomery-Cederhielm. Myöhemmin adoptoitu sukuhaara puolestaan sai numeron 1960 B. Molemmat haarat elävät yhä Ruotsissa.[2][1]

Vuonna 1774 aateloituun viiteen veljekseen kuulunut majuri Gustaf Adolf Montgomery palveli Pohjanmaan rykmentissä ja jäi palveluksesta erottuaan Suomeen. Hänen kolme poikaansa jäivät Suomeen myös Suomen sodan jälkeen ja immatrikuloitiin Suomen ritarihuoneelle sen perustamisen yhteydessä 1818 aatelissukuna numero 134. Suomessa suku kuitenkin sammui mieslinjalta prokuraattori Robert Montgomeryn kuollessa vuonna 1898 ja kokonaan vuonna 1910.[2][1][3]

Jäseniä muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c Montgomery. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
  2. a b c d Carl-Thomas von Christierson: Skotlantilaisia vaakunoita Suomen ritarihuoneella – totta vai tarua?, teoksessa Henkilö- ja sukuvaakunat Suomessa (toim. Antti Matikkala & Wilhelm Brummer), s. 144–145. SKS, Helsinki 2011.
  3. a b Markku Tyynilä: Montgomery, Robert (1834–1898) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2005. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  4. Veli-Matti Syrjö: Robert Montgomery (1737–1798) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.9.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  5. Kari Tarkiainen: Montgomery, Gustaf (1791–1861) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 22.4.1998. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.