Molok (yritys)
Molok Oy on suomalainen jätteiden syväkeräyssäiliöitä valmistava ja markkinoiva yritys.[6] Molokin kehittämässä syväkeräysjärjestelmässä yli puolet jäteastiasta on maan alla.[7] Molok on rekisteröity tavaramerkki.
| Molok Oy | |
|---|---|
 |
|
| Tunnuslause | Only One Is The Original |
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 1991[1] |
| Perustaja | Veikko Salli |
| Toimitusjohtaja | Marko Penttinen[2] |
| Puheenjohtaja | Jan Lång |
| Kotipaikka | Nokia[3] |
| Toiminta-alue | kansainvälinen |
| Toimiala | Rakennusmuovien valmistus |
| Tuotteet | Molok-syväkeräyssäiliöt |
| Liikevaihto | 23,1 milj. euroa (2021) [3] |
| Liikevoitto | -226 000 euroa (2021) [3] |
| Henkilöstö | 84 (2021)[3] |
| Tytäryhtiöt | Molok France[4], Molok España[5] |
| Omistaja | Vaaka Partners[6] |
| Kotisivu |
www |
Historia muokkaa
1991-2009 muokkaa
Veikko Salli perusti Molok Oy:n vuonna 1991.[1] Salli toimi 1980-luvulla hotellibisneksessä. Katsellessaan hotellinsa takapihan rumia jätesäiliöitä hän pohti ääneen, mitä niille voisi tehdä. Sallin vaimo hermostui pohdintoihin ja tokaisi, että kaivakaa ne vaikka maahan. Tokaisusta syntyi Molokin tuoteidea.[1] Yrityksen nimessä on viittaus "Molokin kitaan".[1]
Vuonna 1993 Molok Oy keskittyi tuotekehitykseen ja markkinointiin ja sen tuotteiden valmistukseen osallistui yli kymmenen suomalaista alihankkijaa. Yhtiöllä oli itsenäisistä edustajista koostuva myyntiverkosto Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Saksassa, Sveitsissä, Unkarissa, Portugalissa, Australiassa ja USA:ssa. Se toimitti satoja syväkeräyssäiliöitä esimerkiksi Unkariin Balatonin järvialueelle useiden miljoonien markkojen edestä.[8]
Vuonna 1994 liikevaihto oli 12 miljonaa markkaa, josta viennin osuus oli 37 prosenttia.[9]
Vuonna 1995 yrityksellä oli asiakkaita muun muassa Belgiassa, Saksassa, Sveitsissä, Itävallassa ja Pohjoismaissa ja se oli aloittamassa myyntiä Espanjassa. Molok alkoi valmistaa Etelä-Euroopan tilauksiin tarvittavia suuria osia Ranskan Saint-Malossa. Suomen ja Keski-Euroopan markkinoiden Molok-säiliöt tehtiin Suomessa. Talven aikana esimerkiksi Pariisin puistoalueille ja Portugalin Algarven huvivenesatamaan asennettiin useita kymmeniä Molok-säiliöitä. Suomessa tuotteita oli esimerkiksi Inarin, Lavian ja Lopen kunnissa.[9] Vuoden 1995 loppuun mennessä Molok-syväkeräyssäiliöitä oli myyty yli 4 000 kappaletta.[10]
Vuonna 1997 liikevaihto oli 20 miljoonaa markkaa ja viennin osuus 70 prosenttia. Sen suurimpia markkinoita olivat Belgia, Portugali ja Espanja.[11]
Vuonna 1998 Molok esitteli monilokeroisen pientalokäyttöön sopivan säiliön. 1200-litraisessa säiliössä oli kolme tai neljä osiota, ja siihen sai tarvittaessa myös erillisen biojätteen keräyssylinterin. Kussakin osastossa oli erillinen nostopussi ja kun sekajätesäiliö täyttyi, keräysyhtiölle ilmoitettiin asiasta puhelimitse. Pilottituotteet myytiin Ouluun.[11]
Vuonna 2001 Molokin liikevaihto oli 6 miljoonaa euroa ja edelliseen vuoteen verrattuna se kasvoi noin kolmanneksen.[12]
Vuonna 2002 Molok valmisti säiliöitään yleisjätteen, paperin, lasin, pienmetallin ja bioainesten keruuseen sekä puistokäyttöön. Se työllisti Nokialla ja Laviassa 22 henkilöä. Vuoden merkittävimpiä kauppoja oli 300 000 euron arvoinen tilaus Dubaista, jonne myytiin toistasataa säiliötä.[12]
Vuonna 2004 Molok menetti patenttisuojan, jonka se oli saanut syväkeräysjärjestelmälle vuonna 1988.[13] Yhtiö keskitti kaikki Suomen toimintonsa Nokialle ja siirsi säiliörunkojen valutyöt omaan tuotantoonsa.[14] Nokialle rakennettiin 5000 neliön halli syväkeräyssäiliöiden kokoonpanoa ja tuotekehitystä varten. Myös yrityksen johto, markkinointi ja talousosasto sijaitsivat samassa toimipaikassa.[15] Muutosvaiheen toimitusjohtajana toimi Jarmo Turtiainen.[14]
Vuoteen 2005 mennessä Molok oli tuottanut 40 000 syväkeräyssäiliötä. Yhtiö työllisti 35 työntekijää ja sen päämarkkina-alueita olivat Suomi, Ruotsi, Espanja, Brasilia, Kanada ja Arabiemiirikunnat.[14] Turtiaisen paikka toimitusjohtajana siirtyi takaisin Veikko Sallille.[14]
Vuonna 2007 yhtiön tuotantolaitos ja konttoritilat sijaitsivat Nokialla, ulkomailla sillä oli kokoonpanotehtaat Kanadassa, Portugalissa, Belgiassa ja Sveitsissä.[1]
Vuonna 2008 Molok toimitti syväkeräysastioita Pekingin kesäolympialaisiin.[16]
Vuonna 2009 Molok voitti pitkän tuotekopiokiistan. Yhtiön entinen edustaja Ranskassa oli markkinoinut Molokin nimellä tuotekopioita ja se tuomittiin maksamaan huomattavat korvaukset. Hampurissa toimiva välimiesoikeus tunnusti Molok Oy:n aseman syväkeräysmenetelmän alkuperäisenä kehittäjänä ja Molok®-tuotenimen virallisena haltijana.[17] Yhtiö oli toukokuussa 2009 mukana New Yorkin Designviikolla Playful New Finnish Design -tapahtumassa yhdessä Artekin, Duratin, Marimekon ja IVANAhelsingin kanssa.[18]
2010- muokkaa
Vuonna 2012 toimitusjohtajaksi nimitettiin Hannu Jokinen.[19] Molok oli toiminut aiemmin pohjoisessa Afrikassa Tunisiassa, Algerissa ja Egyptissä, mutta vuonna 2012 se asensi ensimmäisen Molokin eteläiseen Afrikkaan, Namibiaan. Paikallisen Rent-a-Drum-yhtiön kanssa aloitettiin yhteistyö. Tämä alkoi valmistaa muovivaluja Molok-säiliöihin, joihin se yhdisti Suomesta tuomansa osat.[20]
Vuonna 2014 Molok osti Lassila & Tikanojan syväsäiliöliiketoiminnan, jossa oli myyty vuodesta 2008 lähtien Deepline ja Cube -syväsäiliötuoteperheitä.[21]
Kevääseen 2015 mennessä Namibiaan oli asennettu 125 Molok-säiliötä. Rent-a-Drum toimi Molokin jakelijana niin kutsutulla SADC-talousyhteistyöalueella.[20] Lujabetoni alkoi toimittaa Molokin jäteastioihin kuitubetonisia syväkeräyssäiliöitä.[22]
Vuoteen 2016 mennessä yhtiö oli toimittanut noin 150 000 jätesäiliötä. Yhtiön perustaja Veikko Salli oli 80-vuotias ja toimi edelleen hallituksen jäsenenä ja yhtiön neuvonantajana. Hänen tyttärensä Marja Hillis veti Kanadassa Molok-tuotteita lisenssillä valmistavaa yritystä, ja hänen poikansa Jari Salli kuului yrityksen omistajiin. Perheyhtiö tarvitsi uuden omistajan ja lisää resursseja kansainväliseen kasvuunsa. Siksi Molokista myytiin 84 prosenttia Vaaka Partnersille.[6] Kaupan hinta oli parinkymmentä miljoonaa euroa. Kaupan yhteydessä yhtiö jaettiin kahtia. Yrityksen teollisuustilat ja varastotoiminta jätettiin vanhalle yhtiölle, jonka nimeksi tuli Salli Kiinteistöt.[23] Salli Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtajana toimii Jari Salli.[24]
Vuonna 2017 Molokin liikevaihto oli lähes 20 miljoonaa eruoa.[4]
Vuonna 2019 Molok perusti ensimmäisen tytäryhtiönsä. Molok France perustettiin Ranskaan, sillä siellä oli Euroopan suurimmat markkinat syväkeräykselle ja kasvava tarve erityisesti biojätteen keräämisessä.[4]
Vuonna 2020 perustettiin Molok España.[5] Marko Penttinen aloitti Molokin toimitusjohtajana elokuussa.[2] Liikevaihdosta vientiä oli 70 prosenttia.[25]
Vuonna 2021 Molokilla oli Nokialla 82 päätoimista ja 20 kausiluontoista työntekijää, jälleenmyyjiä sillä oli yli 40 maassa.[25]
Organisaatio muokkaa
Nokialla sijaitsevan konttorin ja tuotannon lisäksi Molok Oy toimii kansainvälisesti yli 40 maassa.[14] Molok Oy:llä on maailmalla tuotantoterminaaleja ja lisenssivalmistajia [4], ja Belgiassa ja Kiinassa sillä on omat myyntikonttorit[26]. Sen ensimmäinen tytäryhtiö, Molok France, perustettiin vuonna 2019.[4]
Pitkälti perheyhtiönä toimineessa Molokissa vastuuta on jaettu pilkkomalla tuotanto soluihin. Solut toimivat itsenäisesti ja palkkaavat itse omat työntekijänsä, mikä on lisännyt tavoitteellisuutta ja työntekijöiden motivaatiota. Henkilöstöetuihin kuuluvat muun muassa koulutuspalvelut ja ilmaiset hieronnat.[16]
Tuotteet muokkaa
Molok-keräysjärjestelmän malliston on kehittänyt yrityksen perustaja Veikko Salli.[1] Vuonna 2016 pinta-astiat hallitsivat jäteastioiden markkinoita Suomessa, syväkeräyksen osuus markkinasta oli alle kolmannes. Syväkeräysmarkkinoilla Molok on selvä markkinajohtaja, sen osuus on yli 90 prosenttia.[6] Molok valmistaa syväkeräyssäiliönsä tilauksesta. Erilaisia säiliömalleja on paljon, sillä kiinteistöillä on erilaisia tarpeita, säiliöiden on esimerkiksi sulauduttava mahdollisimman hyvin ympäristöön. 80 prosenttia myynnistä tulee neljästä perusmallista.[26] Säiliöiden keskeisin osa runkokaivo valmistetaan rotaatiovalukoneella.[1] Yhtiön valikoimiin kuuluu myös keräysastiat, jotka koostuvat betonisista neliön muotoisista säiliöistä.[22]
Jätteiden syväkeräyksen perusidea on osittain maahan upotettu jätesäiliö, jonka tilavuudet vaihtelevat 800 litrasta 5000 litraan.[9][27]Maan sisässä, viileässä ja auringonvalolta suojassa jätteet säilyvät normaalia pinta-astiakeruuta pidempään[9] ja pakkautuvat tiiviisti[1]. Pystysuuntaisessa keräysastiassa hyödynnetään painovoimaa, jonka ansiosta uusi jäte puristaa alla olevan jätteen tiiviimpään muotoon ja keräysastiaan mahtuu 20 prosenttia enemmän jätettä.[28]
Syväkeräyssäiliöiden etuina ovat suuri keräyskapasiteetti, pitkät tyhjennysvälit, hajuttomuus[9] ja keräysympäristön pysyminen puhtaana[11] Molokin etuja on myös se, että se vie vähemmän tilaa kuin perinteiset roskasäiliöt, ja näin vapautuvan tilan voi käyttää asukkaiden muihin tarpeisiin. Molokin avulla myös jäteliikenteen määrä vähenee, kun säiliön tyhjennysvälit kasvavat.[1] Hajuttomuus saadaan aikaan maaperän lämmön avulla: Pohjolassa viileä maaperä jäähdyttää roskat, Lähi-idässä säiliöiden lämpötila saattaa noustaa jopa 60 asteeseen, minkä ansiosta jätteet kuivuvat.[1]
Molokin asennuksessa maahan kaivetaan kuoppa, johon tulee tilava jätesäiliö.[1] 60 prosenttia Molok-säiliöstä on upotettuna maanpinnan alapuolelle[28]. Säiliössä olevan kestävän säkin voi nostaa jäteauton nosturilla ja tyhjentää suoraan jäteautoon.[1] Tyhjennettäessä nostosäkki tai nostosäiliö avautuu alapäästään.[29]
Molok on kehittänyt Korttelikeräys-toimintamallin helpottamaan jätteiden lajittelua tiheästi asutuilla pientaloalueilla. Korttelikeräyksessä lajittelupisteet sijaitsevat lähelle asukkaiden päivittäisiä kulkureittejä, jotta ne voisivat palvella samanaikaisesti useita kotitalouksia. Tämä mahdollistaa sujuvan lajittelun myös pientaloalueilla jopa kahdeksalle jätelajille. Molok on toimittanut korttelikeräyspisteitä esimerkiksi Lapualle, Ouluun[30], Naantalin asuntomessualueelle[31], Ruotsin Faluniin ja Liettuan Kaunasiin.[30]
Molok City -roskiksen on suunnittellut Kirsi Svärd.[32]
Tunnustuksia muokkaa
- Vuonna 1995 Molok läpäisi ensimmäisenä ulkomaisena jätteidenkeräysjärjestelmänä Saksan ympäristötestin ja sai ympäristömerkin (Umweltzeichen) käyttöoikeuden. Esimerkiksi Molokin käytön alhainen melutaso sai kiitosta.[10]
- Vuonna 2007 Molok sai Pirkanmaan maakunnallisen yrittäjäpalkinnon.[33]
- Vuonna 2017 Molok sai The New Economy Magazine -lehden myöntämän Innovatiivisin jätealan yritys -palkinnon tunnustuksena ansioituneesta työstä jätealalla[7]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i j k l Teppo Kuittinen: Nykyaikainen jätekuoppa Kauppalehti. Viitattu 2.12.2019.
- ↑ a b Kauppalehti: Marko Penttinen - Toimitusjohtaja (Molok Oy) | Kauppalehti Kauppalehti. Viitattu 22.3.2021.
- ↑ a b c d Kauppalehti: Molok Oy Kauppalehti. Viitattu 3.10.2022.
- ↑ a b c d e Nokialainen Molok Oy perustaa tytäryhtiön Ranskaan – pyrkii tehostamaan kierrätystä www.aamulehti.fi. Arkistoitu 9.12.2019. Viitattu 9.12.2019.
- ↑ a b Molok Oy: Póngase en contacto con nosotros — Molok www.molok.com. Viitattu 22.7.2020. (espanjaksi)
- ↑ a b c d Eeva-Riitta Seies: Molokit maailmalle Talouselämä. Viitattu 2.12.2019.
- ↑ a b Nokialainen yritys sai 7 miljoonan euron kaupan – Kaikki alkoi, kun asiakkaat valittivat roskien hajusta Aamulehti. 15.2.2018. Viitattu 20.4.2021.
- ↑ Molok hoitaa jätehuollon Lapista Pustalle Kauppalehti. Viitattu 2.12.2019.
- ↑ a b c d e RIIHONEN RISTO: Molok Pariisin puistoihin ja Algarven marinaan Kauppalehti. Viitattu 2.12.2019.
- ↑ a b Molok selvitti saksalaistestin Kauppalehti. Viitattu 2.12.2019.
- ↑ a b c RISTO RIIHONEN: Molok kehitti pientaloille syväkeräyssäiliön Kauppalehti. Viitattu 2.12.2019.
- ↑ a b Risto Riihonen: Molok myi syväkeräyssäiliöitä Dubaihin Kauppalehti. Viitattu 2.12.2019.
- ↑ Jätelaitevalmistaja Molok menetti patenttinsa Ilta-Sanomat. 18.3.2004. Viitattu 20.4.2021.
- ↑ a b c d e Risto Riihonen: Molok vie ympäristötekniikkaa Brasiliaan Kauppalehti. Viitattu 2.12.2019.
- ↑ Molok muuttaa Nokialle Kauppalehti. Viitattu 2.12.2019.
- ↑ a b Martti Jaatinen: Jätteiden syväkeräyksen edelläkävijä Kauppalehti. Viitattu 2.12.2019.
- ↑ Molok voitti tuotekopiokiistan Yle Uutiset. Viitattu 2.12.2019.
- ↑ STT: Suomalainen muotoilu esittäytyy New Yorkin Designviikolla KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 2.12.2019.
- ↑ Jarno Hartikainen: Jäteastiafirman toimitusjohtaja vaihtuu T Kauppalehti. Viitattu 2.12.2019.
- ↑ a b Suomalainen jätesäiliö menee kuin kuumille kiville Namibiassa Helsingin Sanomat. 12.4.2015. Viitattu 19.4.2021.
- ↑ Talouselämä: Molok ostaa Lassila & Tikanojan syväsäiliöt Talouselämä. Viitattu 2.12.2019.
- ↑ a b Maija Vehviläinen: Lujabetoni ja Molok yhteistyöhön Kauppalehti. Viitattu 2.12.2019.
- ↑ Elina Ranta: Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut” Ilta-Sanomat. 22.10.2017. Viitattu 2.12.2019.
- ↑ Kauppalehti: Salli Kiinteistöt Oy Kauppalehti. Viitattu 4.12.2019.
- ↑ a b Yritykset | Nokialaisesta Molokista kasvoi 30 vuodessa kansainvälinen toimija – Tarinan mukaan kaikki sai alkunsa perustajan vaimon tokaisusta Nokian Uutiset. 6.4.2021. Viitattu 20.4.2021.
- ↑ a b Janne Tervola: Molok tekee tarjouksen odottaessa – myyjä konfiguroi tuotteen asiakkaan luona Tekniikkatalous. Viitattu 2.12.2019.
- ↑ Molok Oy: MolokClassic | Jäteastia | Jätehuolto | Jätesäiliö | Molok www.molok.com. Viitattu 5.8.2020.
- ↑ a b Roska-astiat muuttuivat älykkäiksi: Auringon voima litistää jätteet murto-osaan alkuperäisestä tilavuudestaan Yle Uutiset. Viitattu 2.12.2019.
- ↑ Taloyhtiön siisti ja toimiva jätteidenkeräys Omataloyhtiö.fi. 14.10.2010. Viitattu 4.12.2019.
- ↑ a b Kokoomukselta kirjallinen kysymys korttelikeräyksestä ja kierrätyksestä Uusiouutiset. 23.1.2019. Viitattu 9.12.2019.
- ↑ Älykkäät jäteastiat voivat kannustaa lajitteluun ja vähentää jatkossa jätemaksua – tiukentuneisiin kierrätystavoitteisiin on Suomessa matkaa Yle Uutiset. 23.7.2022. Viitattu 13.10.2022.
- ↑ Roskapönttökin on designia – Helsingissä kohtaa huomaamattaan huippuluokan muotoilua Helsingin Sanomat. 17.4.2016. Viitattu 20.4.2021.
- ↑ Taloussanomat: Yrittäjäpalkinto upposi Molokin kitaan Ilta-Sanomat. 20.10.2007. Viitattu 2.12.2019.