Minigolf, pienoisgolf eli ratagolf[1] on golfin tapaan 18-reikäisellä radalla pelattava mailapeli.

Pienoisgolfin pelaajia Virginiassa

Ratagolfissa käytetään golf-peleissä käytettävien puttereiden kaltaisia mailoja. Palloja on tuhansia erilaisia, ominaisuudet vaihtelevat pompusta, kovuudesta ja pinnasta riippuen. Ratagolfradat ovat satojen metrien mittaisten golfratojen sijaan muutamien metrin mittaisia eterniitti-, betoni- ja huoparatoja, sekä 2010 alkaen myös MOS-ratoja. Suomessa käytetään yleisimmin huoparatoja. Radat voivat olla joko ulkona tai sisällä. Yleisempiä ovat ulkoradat. Radoilla on erilaisia esteitä.

Tavoitteena on golfin tapaan saada pallo lyötyä reikään mahdollisimman pienellä lyöntimäärällä. Mikäli pelaaja ei saa palloa kuudennella lyönnillä reikään, keskeytyy kyseisen radan pelaaminen, ja radan tulokseksi merkitään seitsemän lyöntiä.

Joissakin maissa, esimerkiksi Yhdysvalloissa (USA:ssa yleisimmin MOS-radoilla), kisataan myös suuremman luokan rahapalkinnoista. Palkinnot voivat nousta jopa 25 000 euroon.

Minigolf Suomessa muokkaa

 
Minigolf-ratoja Jyväskylässä

Suomen ensimmäiset minigolfradat rakennettiin Helsinkiin vuonna 1952.[2]

Suomessa lajin kilpailutoimintaa organisoi Suomen Ratagolfliitto ry. Lajiliitossa on yli 20 jäsenseuraa, joissa on yhteensä noin 700 jäsentä. Minigolfin MM-kilpailut pelattiin Lahdessa, Launeen minigolfkeskuksessa vuonna 2015.

Suomen suurimpia minigolfkeskuksia ovat Tampereen Koulukatu (eterniitti-, huopa-, betoniradat) ja Lahden Launeen minigolfkeskus (2 huoparataa ja eterniittiradat).

Suomessa voi nykyään pelata myös adventure-radalla (MOS). Suomessa suurin minigolfrata sijaitsee Kouvolan Jaalassa, johon vuonna 2010 avattiin uusi merirosvoaiheinen minigolfrata. Radalla on 18 väylää. Vuonna 2011 kentällä kisattiin Suomen ensimmäinen ratagolfliiton MOS-alustalla pelattava kilpailu.

Lähteet muokkaa

  1. pienoisgolf. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  2. Sibeliuspuiston minigolf: Sibeliuspuiston minigolf: Historia sibeliuspuistonminigolf.fi. Arkistoitu 29.3.2013. Viitattu 29.1.2012.

Aiheesta muualla muokkaa