Mimmi Kontulainen

suomalainen poliitikko

Wilhelmina Sofia (Mimmi) Kontulainen (29. joulukuuta 1872 Käkisalmi - 31. toukokuuta 1907 Viipuri)[1][2] oli suomalainen poliitikko, joka oli yksi Viipurin työväenliikkeen varhaisista johtohahmoista. Nuorena kuollut Kontulainen ehti vaikuttamaan myös valtakunnan tasolla SDP:n sekä Työläisnaisten Liiton (myöh. Sos.-Dem. Naisliitto) johtoelimissä.

Mimmi Kontulainen
Henkilötiedot
Syntynyt29. joulukuuta 1872
Käkisalmi
Kuollut31. toukokuuta 1907 (34 vuotta)
Viipuri
Poliitikko
Puolue SDP

ElämäMuokkaa

Köyhään työläisperheeseen syntynyt Kontulainen työskenteli jo lapsesta lähtien palvelijana kotikaupungissaan Käkisalmessa. Viipuriin muutettuaan hän lähti työväenliikkeeseen vuonna 1892 liittymällä Viipurin työväenyhdistyksen palvelijattarien ammattiosastoon. Myöhemmin Kontulainen toimi työväenyhdistyksen naisosaston puheenjohtajana ja kuului muun muassa sanomalehti Työn johtokuntaan.[3][4] Sortovuosien aikana hän oli mukana viipurilaisten työläisaktivistien ryhmässä, johon kuuluivat myös muun muassa Vihtori Viitanen ja Kalle Procopé.[5] Vuonna 1903 Kontulainen perusti Punaisenlähteentorin varrelle kahvilan, jota hän piti kuolemaansa saakka.[6]

Valtakunnalliseksi vaikuttajaksi Kontulainen nousi vuonna 1902 pidetyssä Suomen Työväenpuolueen ensimmäisessa puoluekokouksessa, jossa hänet valittiin puolueen naisliittotoimikunnan jäseneksi. Kontulaisesta tuli myös Työläisnaisten Liiton liittotoimikunnan jäsen ja hän muodosti edustajakokousten puheenjohtajakolmikon yhdessä Ida Ahlstedtin ja Miina Sillanpään kanssa. Suurlakon jälkeen pidetyssä SDP:n ylimääräisessä puoluekokouksessa Kontulainen enemmistöstä poiketen kannatti eduskuntavaaleihin osallistumista.[2][5] Kun puolue päätti lähteä vuoden 1907 eduskuntavaaleihin Kainulainen pyrki ehdokkaaksi, mutta jäi lopulta sosialidemokraattien ehdokaslistan varasijalle.[7] Oman vaalipiirinsä ohella Kainulaista esitettiin listoille myös Savossa, mutta ehdokkaaksi valittiin vähemmän ääniä saanut Anni Huotari.[8] Kontulainen kuoli lyhyen sairauden jälkeen kotonaan Viipurissa vielä samana keväänä 34-vuotiaana.[2] Hänet on haudattu Ristimäen hautausmaalle.[9]

LähteetMuokkaa

  1. Käkisalmi – Kexholm. Kastetut : Kontulainen, Wilhelmina Sofia Historiakirjat. Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 24.6.2022.
  2. a b c Kuollut puoluetoveri. Työ, 1.6.1907, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.6.2022.
  3. ”Kotimaan vainajia : Mimmi Kainulainen”, Työväen kalenteri 1908, s. 208–209. Helsinki: Sosialidemokratinen puoluetoimikunta, 1908. Kansalliskirjasto.
  4. Katainen, Elina: ”Jenny Nuotion piipahdus parlamentissa”, Yksi kamari – kaksi sukupuolta : Suomen eduskunnan ensimmäiset naiset, s. 99. Eduskunnan kirjaston tutkimuksia ja selvityksiä 4. Helsinki: Eduskunnan kirjasto, 1997. ISBN 951-69240-2-6. Teoksen verkkoversio (PDF).
  5. a b Kujala, Antti: ”Viipurin työväenliike vuosina 1899–1907”, Politiikan ja jännitteiden Viipuri 1880–1939, s. 107, 111, 122. Helsinki: Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura, 2019. ISBN 978-952-69280-2-9. Teoksen verkkoversio (PDF).
  6. Uuden kahvilan. Wiipuri, 19.6.1903, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.6.2022.
  7. Eduskuntavaalit. Helsingin Sanomat, 8.2.1907, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.6.2022.
  8. Huotari, Anni: Selvitystä. Savon Työmies, 17.1.1907, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.6.2022.
  9. Hautaus. Wiipuri, 5.6.1907, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.6.2022.