Miletoslainen kertomus
Miletoslainen kertomus (m.kreik. Μιλησιακά, Milēsiaka, myös Μιλησιακοὶ λόγοι, Milēsiakoi logoi; lat. Milesiae fabulae) oli Aristeides Miletoslaisen kirjoittama antiikin kreikkalainen romaani. Se ei ole säilynyt nykyaikaan.[1][2]
| Miletoslainen kertomus | |
|---|---|
| Μιλησιακά | |
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Aristeides Miletoslainen |
| Kieli | muinaiskreikka |
| Genre | romaani |
| Julkaistu | ? |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Historia muokkaa
Aristeideen ja hänen romaaninsa ajoitusta ei tunneta. Teoksensa ansiosta häntä on joskus pidetty kreikkalaisen romaanin kehittäjänä.[2] Myöhemmin romaani käännettiin tai sovitettiin latinaksi. Ovidiuksen mukaan tämän olisi tehnyt Lucius Cornelius Sisenna, Sullan aikalainen. Teos vaikuttaa tulleen suosituksi roomalaisten parissa,[3] ja se vaikutti muun muassa Petroniuksen Satyriconiin.[4] Joskus on ajateltu, että Apuleius olisi jäljitellut Miletoslaista kertomusta teoksessaan Kultainen aasi, ja Lukianos teoksessaan Lukios eli Aasi.[2]
Sisältö muokkaa
Teoksen oletetaan olleen romaani, joka sijoittui Miletokseen. Se oli kirjoitettu proosamuodossa ja käsitti ainakin kuusi kirjaa. Luonteeltaan romaani oli eroottinen.[2][5] Ovidius antaa ymmärtää, että teoksessa oli kehyskertomus, johon eroottiset tarinat oli sijoitettu, ja että Aristeides toimi itse kertojana ja päähenkilönä teoksessaan. Pseudo-Lukianoksen teoksessa Rakkauksia viitataan siihen, että ainakin osa tarinoista oli sellaisia, että eri henkilöt kertoivat ne Aristeideelle. Osa taas saattoi olla hänen omia seikkailuitaan. Kaikissa näissä piirteissä teos vaikuttaa muistuttaneen paljon Kultaista aasia ja sen kertojan ja päähenkilön Luciuksen seikkailuita.[1][3] Erään ehdotuksen mukaan romaani olisi voinut kertoa siitä, kuinka Aristeides olisi matkustanut Miletokseen halukkaana näkemään tuon kaupungin, jolla oli maine irstailevana paikkana. Suurimman osan teoksesta täyttivät tämän jälkeen paikallisten alempiluokkaisten ihmisten riettaat kertomukset, joita hän kuuli kaupunkia kierrellessään.[6]
Miletoslaiset kertomukset muokkaa
Teoksen nimestä sai nimensä antiikin kirjallisuuden lajityyppi miletoslaiset kertomukset, jolla tarkoitettiin alkuperäisen teoksen kaltaisia fiktiivisiä proosaromaaneja, joissa oli kertojahahmo sekä kehyskertomus ja sen sisään upotettuja melko irrallisia, usein ruokottomia tarinoita.[1][6]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Hofmann, Heinz: Latin Fiction: The Latin Novel in Context, s. 84–86. Psychology Press, 2004. ISBN 9780415147224. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c d Smith, William: ”Aristeides (8)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Crassus 32; Ovidius: Tristia 2.413–414, 443–444; Pseudo-Lukianos: Rakkauksia (Amores) 1.
- ↑ Zanobi, Alessandra: Seneca's Tragedies and the Aesthetics of Pantomime, s. 43. A. & C. Black, 2014. ISBN 9781472506085. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Harpokration, δερμηστής.
- ↑ a b Harrison, S. J.: Framing the Ass: Literary Texture in Apuleius' Metamorphoses, s. 66. Oxford University Press, 2013. ISBN 9780199602681. Teoksen verkkoversio.
| Varsinaiset säilyneet romaanit |
Dafnis ja Khloe · Efesoslainen kertomus · Etiopialainen kertomus · Kallirhoe · Leukippe ja Kleitofon |
|---|---|
| Muuta proosafiktiota |
Aleksanteri-romaani · Apollonios Tyroslainen · Babylonialainen kertomus · Foinikialainen kertomus · Herpyllis · Iolaos · Kalligone · Khione · Metiokhos ja Parthenope · Miletoslainen kertomus · Ninos ja Semiramis · Sesonkhosis · Thulen takaiset ihmeet · Tinufis · Tosi tarina |