Miehikkälän lahjoitusmaa
Miehikkälän lahjoitusmaa oli yksi Vanhan Suomen lahjoitusmaista, jonka nykyisen Miehikkälän kunnan, silloisen Virolahden alueelta keisarinna Katariina II 1790 lahjoitti "ikuiseksi ja perinnölliseksi omaisuudeksi" majuri Matvei Olsujeville.
Lahjoitusmaa käsitti 16 taloa nykyisen Miehikkälän kunnan Miehikkälän ja Kylmälän kylissä, yhteensä 4 5/6 manttaalia, noin 25,700 tynnyrinalaa. Lahjoitukseen kuului lisäksi 6 taloa nykyisen Virolahden alueella[1] Säkäjärvellä ja Tiilikkalan kylässä.
Olsujev myi jo 1793 koko lahjoitusmaan kapteeni Kilchenille. 1800-luvulla oli lahjoitusmaa, sitten kuin Virolahden puoleiset alueet 1799 oston kautta olivat joutuneet toisiin käsiin, kauppaneuvos Carl Bruunilla ja hänen leskellään, sittemmin kapteeni Apollon Alfthanin hallussa. Kalliokosken lasitehtaan perustaessaan Alfthan kiristi sen rahoituksen tähden tuntuvasti lahjoitusmaatalonpoikien veroja ja nämä laativat valituskirjelmän keisarille. Talonpoikien asiamiehiksi oli valittu "Jakop Toikka, Antti Kurvi ja Anttoon Jokimies". Korotetuista veroista huolimatta Alfthan teki lopulta konkurssin ja maat joutuivat uusiin käsiin.[2]
Viimeinen pitkäaikainen lajoitusmaan haltija oli venäläinen kenraalimajuri, kreivi Georg Mengden, jolta valtio lunasti sen 1877. Omistaja sai kauppahinnan kohoamaan 275,000 markkaan antamalla yhtä aikaa muuttokäskyn kaikille alustalaisilleen ja siten pakottaen valtion pikaiseen lunastukseen.[1]
Vuonna 1987 Miehikkälän 100-vuotisjuhlien yhteydessä paljastettiin Suur-Miehikkälän kylään pystytetty lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkki. Siinä on yhtä monta kiveä kuin oli lahjoitusmaatiloja. Laatassa on opettaja Emil Holmströmin runo.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Tietosanakirja, osa 6, s. 481
- ↑ Yrjö Varpio: Vanhaa Miehikkälää. Vammala 1987, s. 28-32
- ↑ Miehikkälä - matkailu: muistomerkit