Avaa päävalikko

Mestaritalo on nykyisin pääasiassa toimistokäytössä oleva Fazerin entinen teollisuustalo Helsingin Punavuoressa. Sisäpihoineen se täyttää Tehtaankadun, Telakkakadun, Pursimiehenkadun ja Perämiehenkadun välisen korttelin kokonaisuudessaan.

Mestaritalo
Mestaritalo
Mestaritalo
Osoite Tehtaankatu 27–29 / Telakkakatu 5 / Pursimiehenkatu 26–30 / Perämiehenkatu 6–8
Sijainti Punavuori, Helsinki, Suomi
Koordinaatit 60°09′28″N, 24°56′02″E
Rakennustyyppi teollisuus- ja toimistorakennus
Valmistumisvuosi 1898–1941
Suunnittelija Waldemar Aspelin, Walter Jung, Emil Fabritius
Rakennuttaja Karl Fazer
Omistaja Kiinteistö Oy Mestaritalo[1]
Kerrosluku 5–8
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

HistoriaMuokkaa

Mestaritalo sijaitsee korttelissa nro 120[2], jolle 1800-luvulla annettiin nimi Hamppavarpunen.[3] Kortteliin rakennettiin 1800-luvulla joukko puutaloja, joiden rakennuttajista monet olivat merimiehiä. Talojen pihamailla kasvoi omenapuita, syreenipensaita ja ryytimaita.[3]

Vähitellen koko kortteli tuli Fazerin omistukseen, joka rakennutti siihen makeistehtaansa. Teollisuusrakennuksen ensimmäinen osa valmistui Telakkakadun puolelle vuonna 1898.[2] Sen suunnitteli Waldemar Aspelin dresdeniläisen arkkitehti H. Kiekelheynin laatimien luonnosten pohjalta, ja se oli alkujaan kolmikerroksinen.[4] Tuohon aikaan Helsingin kantakaupungin eteläosiin suunniteltiin laajaa teollisuusaluetta, mistä Tehtaankadun nimi yhä muistuttaa, mutta alueelle oli ehditty rakentaa vain muutama teollisuuslaitos, ennen kuin se vuonna 1899 päätettiin kaavoittaa asuntoalueeksi.[2] Mestaritalon korttelista kuitenkin purettiin viimeisetkin puiset asuintalot vuoteen 1923 mennessä, sillä Fazerin tehdasrakennusta oli siihen mennessä laajennettu vaiheittain koko korttelin kokoiseksi.[3] Laajennuksia suunnittelivat arkkitehdit Walter Jung ja E. Fabritius, myöhemmin myös Karl Malmström ja Robert Tikkanen. Myös rakennuksen vanhin, alkujaan kolmikerroksinen osa oli korotettiin laajennusten yhteydessä viisi-, osittain jopa seitsenkerroksiseksi.[4]

Kun Hanko talvisodan jälkeen joutui Neuvostoliitolle, siirrettiin myös siellä toiminut, Fazerin vuodesta 1927 lähtien omistama keksitehdas Finsk-Engelska Buisquitfabriks Ab Mestaritaloon. Samalla tämä Fazerin tytäryhtiö sai nimen Hangon Keksi Oy.[4]

Mestaritalon kuva esiintyi aikoinaan yleisesti Fazerin mainoksissa ja myös makeisten käärepapereissa.[4]

Vaikka rakennusta oli useita kertoja laajennettu, 1950-luvulla Fazerin tehtaan toiminnot eivät mahtuneet enää kokonaan siihen, vaan osa niistä siirtyi naapurikortteliin.[4] Samalla vuosikymmenellä Fazer ryhtyi myös rakentamaan silloiseen Helsingin pitäjän (nyk. Vantaan) Vaaralaan uutta teollisuusrakennusryhmää, Fazerilaa, johon tehtaan tuotanto siirtyi kokonaisuudessaan vuoteen 1961 mennessä.

Fazerin muutettua pois Mestaritaloon sijoittui ennen kaikkea metalli­teollisuuden pien­yrityksiä, joista monet toimivat viereisen Wärtsilän telakan alihankkijoina.[5] Talossa on toiminut myös muun muassa Wärtsilän telakan ammattikoulu sekä Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys.[3]

Metallialan yrityksiä talossa toimii jonkin verran edelleenkin, mutta vähitellen suuri osa niistä on siirtynyt muualle ja tilalle on tullut etupäässä televisioyhtiöitä, mainostoimistoja ja arkkitehtitoimistoja..[6]

NykytilaMuokkaa

Nykyisin Mestaritalossa toimii enimmäkseen mainos- ja media-alan yrityksiä sekä sijoituspalveluyhtiöitä ja arkkitehtitoimistoja.[7] Lisäksi rakennuksen alakerrassa sijaitsee Hagelstamin huutokauppakamari, jolla on tiloja myös naapurikorttelissa Tehtaankadun toisella puolella[8][9], sekä biljardisali.[10]

Mestaritalon naapurina viereisessä korttelissa on Merikortteli, joka niin ikään on kokonaisen korttelin laajuinen, nykyisin suurelta osin toimistokäytössä oleva teollisuusrakennus.

Helsingin raitiolinjan 1 eteläinen päätepysäkki on Mestaritalon ja viereisen Merikorttelin välissä Pursimiehenkadulla. Saapuessaan päätepysäkille ja kääntyessään siellä paluusuuntaan vaunut tekevät täyden kierroksen Mestaritalon ympäri.

LähteetMuokkaa

  1. Kiinteistö Oy Mestaritalo Kauppalehti. Viitattu 8.12.2017.
  2. a b c Yleinen historia Mestaritalo. Viitattu 8.12.2017.
  3. a b c d Kaija Ollila, Kirsti Toppari: ”Kivitasku ja Hamppavarpunen”, Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin korttelit kertovat, s. 242–243. Helsingin sanomat, 1976. ISBN 951-9134-69-7.
  4. a b c d e Fazerin makeistehtaan aikakausi Mestaritalo. Viitattu 8.12.2017.
  5. Metallia – Metallipajojen aikakausi Mestaritalo. Viitattu 8.12.2017.
  6. Mediaa – Siirtyminen tietoyhteiskuntaan Mestaritalo. Viitattu 8.12.2017.
  7. Mestaritalo mestaritalo.com. Viitattu 8.12.2017.
  8. Yritykset, Rappu D Mestaritalo. Viitattu 8.12.2017.
  9. Hagelstam hagelstam.fi. Viitattu 8.12.2017.
  10. Baribal baribal.fi. Viitattu 8.12.2017.