Avaa päävalikko
Meksikon lippu 16. syyskuuta 1968–

Meksikon lippu on Meksikon kansallistunnus vaakunan ja kansallislaulun ohella. Se koostuu vihreästä, punaisesta ja valkoisesta. Värien symboliikka on vaihdellut aikojen kuluessa. Lipussa on keskellä maan vaakuna, joka kuvaa kaktuksella seisovaa kotkaa, jolla on käärme suussa. Ilman vaakunaa lippu olisi lähes identtinen Italian lipun kanssa.

Nykyinen lippu otettiin käyttöön 16. syyskuuta 1968 vähän ennen Méxicon olympialaisia. Tuolloin lipussa olevaa vaakunaa yksinkertaistettiin ja sitä edellytettiin käytettävän kaikissa, arkisimmissakin lipuissa.[1]

Värit ovat peräisin itsenäisyyssodan aikaisen Ejército Trigaranten sotalipusta ja tarkoittivat alun perin: vihreä itsenäisyyttä, valkoinen uskontoa ja punainen eurooppalaisten ja alkuperäisväestön liittoa. Presidentti Benito Juárezin johtaman maan sekularisoinnin jälkeen merkityksiksi kerrottiin: vihreä: toivo; valkoinen: yhtenäisyys ja punainen: kansallissankarien veri. Lipusta määräävässä laissa väreille ei ole annettu merkityksiä, joten tulkinnat vaihtelevat.

Meksikon vaakunakuva tulee asteekkimyytistä, jonka mukaan vaeltavat asteekit rakensivat kaupunkinsa siihen, missä näkivät jumala Huitzilopochtlin määräävän merkin kotkasta nopal-kaktuksessa (Opuntia ficus-indica). Merkki nähtiin pienellä saarella Texcocojärvellä, mihin perustettiin Tenochtitlán, nykyinen México.

Aikaisemman versiotMuokkaa

Käyttössä Lippu
24. helmikuuta 1821–
23. elokuuta 1821
 
24. elokuuta 1821–
1. marraskuuta 1821
 
2. marraskuuta 1821–
13. huhtikuuta 1823
 
14. huhtikuuta 1823–
14. heinäkuuta 1864
 
15. heinäkuuta 1864–
18. kesäkuuta 1867
 
19. kesäkuuta 1867–
31. maaliskuuta 1893
 
1. huhtikuuta 1893–
19. syyskuuta 1916
 
20. syyskuuta 1916–
4. helmikuuta 1934
 
5. helmikuuta 1934–
15. syyskuuta 1968
 
16. syyskuuta 1968–  

LähteetMuokkaa

  1. Kimmo Kiljunen: Maailman maat–liput ja historia, sivu 681


Tämä heraldiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.