Megalopoliin teatteri

Megalopoliin teatteri oli antiikin aikainen kreikkalainen teatteri Megalopoliin kaupungissa. Sen rauniot sijaitsevat kaupungin arkeologisella alueella lähellä nykyistä Megalópolin kaupunkia. Se oli antiikin Kreikan suurin teatterirakennus.[1][2]

Megalopoliin teatteri
Megalopoliin teatterin rauniot.
Megalopoliin teatterin rauniot.
Sijainti Megalópoli, Arkadia, Peloponnesos, Kreikka
Koordinaatit 37°24′37″N, 22°7′38″E
Rakennustyyppi kreikkalainen teatteri
Valmistumisvuosi noin 370 eaa.
Suunnittelija Polykleitos nuorempi
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Megalopoliin teatterin ja Thersileionin pohjapiirros. Kuvitusta Pausaniaan Kreikan kuvauksen englanninkieliseen julkaisuun vuodelta 1898.

Teatteri rakennettiin noin vuonna 370 eaa. heti Megalopoliin rakentamisen jälkeen. Sen suunnitteli Polykleitos nuorempi, joka suunnitteli myös Epidauroksen teatterin. Teatteriesitysten lisäksi paikalla järjestettiin Arkadian liiton kaupunkivaltioiden yhteisiä kokouksia, sillä kaupunki oli tehty liiton pääkaupungiksi. Teatteri oli raunioina viimeistään 100-luvulla jaa., jolloin Pausanias kävi paikalla.[2][3]

Puolikaarenmuotoisen teatterin rauniot sijaitsevat arkeologisen alueen eteläosassa.[1] Rakennus avautuu pohjoiseen päin. Koko teatterin halkaisija on noin 145 metriä ja orkhestran eli keskellä olevan kuoron esiintymisalueen halkaisija noin 30 metriä. Teatterin näyttämö oli puinen ja varustettu pyörillä. Sen koko oli noin 31 × 7 metriä. Sitä säilytettiin erityisessä skenotheke-rakennuksessa ja se siirrettiin paikalle teatteriesityksiä varten. Teatterin alaosassa oli 20 penkkiriviä ja yläosassa 17 penkkiriviä. Ensimmäisen rivin penkit oli varattu kaikkein arvokkaimmille vieraille ja niissä oli selkänojat. Katsomoon mahtui noin 20 000–21 000 katsojaa.[1][2][3]

Teatterin arkeologiset kaivaukset alkoivat vuosina 1890–1891. Niitä on suorittanut British School at Athens eli Brittiläinen arkeologinen koulu Ateenassa. Rakennuksesta on kaivettu esiin lähinnä orkhestra, proskenion, skenotheke sekä ensimmäisiä penkkirivejä.[4]

Lähteet muokkaa

  1. a b c Megalopolis Perseus. Viitattu 9.11.2015.
  2. a b c Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Megalopolis”, Antiikin käsikirja, s. 333. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  3. a b Two important archaeological sites of the Peloponnese have reopened Visit Greece. Viitattu 9.11.2015.
  4. Αρχαίο Θέατρο Μεγαλόπολης Δήμος Μεγαλόπολης. Viitattu 9.11.2015.