Matti Merivirta

suomalainen poliitikko

Mathias (Matti) Merivirta (vuoteen 1906 Matias Sjöström,[1] 21. lokakuuta 1866 Pori7. syyskuuta 1944 Kesälahti) oli suomalainen pappi, joka toimi Suomen Kristillisen Työväen Liiton kansanedustajana vuosina 1907–1908.[2]

Matti Merivirta
Kansanedustaja
22.5.1907–31.7.1908
Ryhmä/puolue KrTL
Vaalipiiri Turun läänin pohjoinen
Henkilötiedot
Syntynyt21. lokakuuta 1866
Pori
Kuollut7. syyskuuta 1944 (77 vuotta)
Kesälahti
Ammatti pappi
Eurajoen kristillisen opiston väkeä 1927 K. E. Klintin valokuvassa. Matti ja Elli Merivirta seisomassa keskellä.

Elämä muokkaa

Merivirran vanhemmat olivat Noormarkun Finbyssä syntynyt vaskiseppämestari Matti Merivirta vanhempi (synt. Matias Sjöström, 1835–1922) ja Kauhajoelta kotoisin ollut Amanda Lovisa Svanborg (1835–1916).[3] Hänen isänsä oli rukoilevaisissa vaikuttanut maallikkosaarnaaja, jonka koti toimi myös liikkeen jäsenten kokoontumispaikkana.[4]

Merivirta kirjoitti ylioppilaaksi Porin yksityislyseosta vuonna 1887, jonka jälkeen hän opiskeli Helsingin yliopistossa. Merivirta suoritti teologisen erotutkinnon 1893 ja sai samalla pappisvihkimyksen.[5] Pastoraalitutkinnon hän suoritti vuonna 1897.[3]

Merivirta työskenteli ylimääräisenä pappina Kakskerrassa 1893–1897 ja Ikaalisissa 1897–1898. Vuosina 1898–1900 hän oli saarnaajana ja opettajana Hämeenkyrössä toimineessa Sasslinin koulussa. Tämän jälkeen Merivirta oli kappalaisena Pyhämaalla 1900–1904 ja Hirvensalmella 1904–1910, kunnes hänet valittiin Kesälahden kirkkoherraksi. Merivirta hoiti virkaa kuolemaansa vuoteen 1944 saakka. Hän oli myös Kiteen rovastikunnan vt. lääninrovastina 1937–1940. Vuonna 1922 Merivirta sai rovastin arvonimen.[3]

Merivirta valittiin kansanedustajaksti vuonna 1907 Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.[2] Myöhemmin 1910-luvulla hän oli muiden tehtäviensä ohella toimittajana Länsi-Suomen Herännäislehdessä.[6] Sisällissodan aikana Merivirta oli parin viikon ajan valkoisen armeijan sotilaspappina Antrean rintamalla.[7] Hän oli myös Eurajoen kristillisen opiston ensimmäinen johtajana vuosina 1926–1927.[3]

Perhe muokkaa

Merivirran ensimmäinen puoliso oli porilainen Augusta Aurora Almqvist (1862–1919), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1893. Pariskunnalla oli kaksi lasta. Leskeksi jäätyään Merivirta meni naimisiin porilaisen Elli Alexandra Finnbergin (s. 1876) kanssa vuonna 1921.[3]

Teokset muokkaa

  • Halullisten sielujen hengellisten laulujen ja Siionin virsien sävelmät. Jyväskylä: tekijä, 1930.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Rautonen, Eila: Matti Merivirta rukoilevaisjohtajana : elämä, toiminta ja opilliset katsomukset. Opinnäyte. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1957.

Lähteet muokkaa

  1. Nimenmuuttoja. Namnförändringar. Finlands Allmänna Tidning, 12.5.1906, nro 109, s. 23. Kansalliskirjasto. Viitattu 12.9.2020.
  2. a b Matti Merivirta Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 4.1.2008.
  3. a b c d e Merivirta, Matti (1866–1944) Suomen papisto 1800–1920 -verkkojulkaisu. 19.11.2019. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 12.9.2020.
  4. Matias Merivirta vanhempi 80-vuotias. Länsi-Suomen herännäislehti, 15.11.1915, nro 11, s. 173–175. Kansalliskirjasto. Viitattu 12.09.2020.
  5. Sjöström (→ Merivirta) Matias (Matti). Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu. Viitattu 12.9.2020.
  6. Tilaus-ilmoitus. Länsi-Suomen herännäislehti, 15.12.1914, nro 12, s. 192. Kansalliskirjasto. Viitattu 12.9.2020.
  7. Hinkkanen, Sami: Kirkko, papisto ja uskonto Joensuun sanomalehdissä kriisivuosina 1917–1919, s. 70. Pro gradu -tutkielma. Joensuu: Joensuun yliopisto. Teoksen verkkoversio (PDF).