Matkakortti
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Matkakortti on älykortti, jonka sisään on upotettu elektroniikkaa joukkoliikennematkan maksamista varten. Kortit ovat lukijaan työnnettäviä kontaktikortteja tai langattomasti toimivia RFID-kortteja. Kortille voidaan ladata aikaa (kautta, matkustuspäiviä), tietyn välin kulkemiseen (esimerkiksi pikavuorobussilla Helsingin ja Turun välillä) oikeuttavia matkoja tai arvoa (rahaa, jolla voi maksaa erihintaisia matkoja).
Suomi
muokkaaMatkakortteja on käytössä paikallisesti eri puolilla Suomea: esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, Oulussa, Turussa ja Tampereella. Matkahuolto otti omat matkakorttinsa käyttöön Kotkassa vuonna 1988 ja koko Suomessa 1997.[1] Suomen hallitus on suunnitellut, että Suomeen pitäisi saada valtakunnallinen matkakorttijärjestelmä, joka toimisi riippumatta alueesta sekä busseissa että junissa.[2][3] Järjestelmä on nimeltään Waltti ja on jo käytössä noin kahdellakymmenellä kaupunkiseudulla ja alueella.
Pääkaupunkiseudun matkakorttijärjestelmä
muokkaa
Matkakortti otettiin pääkaupunkiseudulla yleiseen käyttöön vuonna 2002.[4] Kortti korvasi Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten joukkoliikenteen pahviset matkaliput. Kerava liittyi matkakorttialueeseen vuoden 2006 alussa kausilippujen osalta. Kirkkonummi liittyi järjestelmään vuoden 2007 alussa junaliikenteen ja Pohjolan Liikenteen linja-autojen osalta.
Kortin luku ja mahdollinen kirjoitus korttiin tapahtuu langattomasti radiotaajuudella. Matkakortti toimii RFID-tekniikalla. Matka maksetaan näyttämällä korttia lukijalaitteelle liikennevälineeseen noustessa. Arvolipun ostaminen vanhalla lukijalaitteella tapahtui näyttämällä korttia lukijalaitteelle ja painamalla samalla numeronäppäintä. Kausilippua eli aikaa käytettäessä korttia pelkästään näytettiin lukijalaitteelle. Kun järjestelmä oli uusi, matkakorttirekisterin yksityisyydensuojasta oltiin huolissaan.[5][6]
HSL uusi lukijalaitteensa vuonna 2016.[7] Uudella laitteella kausilippua käytettäessä riittää, että korttia näytetään lukijalaitteen alalaitaan. Arvolippua ostaessa valitaan ensin lipputyyppi ja vasta sitten näytetään korttia lukijalle.[8]
Katso myös
muokkaa- Oyster, Lontoon seudun matkakortti
- Octopus card, Hongkongin matkakortti
Lähteet
muokkaa- ↑ Matkakortti – Matkahuolto www.matkahuolto.fi. Arkistoitu 10.10.2017. Viitattu 9.10.2017.
- ↑ Raahen Seutu ja Raahelainen: Yksi lippu koko valtakuntaan? (Arkistoitu – Internet Archive) (14.9.2011)
- ↑ Raahen Seutu ja Raahelainen: Yksi lippu koko valtakuntaan? Raahen Seutu. 14.9.2011. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 12.3.2012.
- ↑ Tolmunen, Tapio: Viisi minuuttia seuraavaan lähtöön – HSL-alueen joukkoliikenteen historia, s. 29. Helsingin seudun liikenne, 2016. ISBN 978-952-253-288-6
- ↑ Matkakortin käyttäminen vanhalla kortinlukijalla HSL. Arkistoitu 10.10.2017. Viitattu 9.10.2017.
- ↑ Uhkaako matkakortti yksityisyyttä? kuningaskuluttaja.yle.fi. 23.1.2003.
- ↑ http://hslliikenteessa.blogspot.com
- ↑ Matkakortin käyttäminen uudella kortinlukijalla HSL. Arkistoitu 10.10.2017. Viitattu 9.10.2017.
Aiheesta muualla
muokkaa- Uuden HSL-alueen matkakortin sivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- Vanha YTV:n matkakorttisysteemin tarkastelu (Arkistoitu – Internet Archive)
- Tekniikka&Talous: HSL:n matkakortti kekseliäässä käytössä purjehduksen EM-kisoissa (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kuntalehti: Kainuussa käyttöön matkakortti[vanhentunut linkki]
- Svenska Dagbladet: Smarta kort gör resor enklare (ruotsiksi)
- Sydsvenskan: Storstäder går ihop om resekort (ruotsiksi)
- Svensk kollektivtrafik: Resekortet (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi)
- Tanskalainen "Rejsekort" (tanskaksi)
- India Today: A single travel card for all public transport on cards (englanniksi)
- The Sydney Morning Herald: Coming soon: travel card that tracks moves (englanniksi)