Masmalo
Masmalo eli euroopanmasmalo (Anthyllis vulneraria) on kaksi- tai monivuotinen hernekasvi. Sitä kasvatetaan maanpeittokasvina. Suomessa masmalo on rauhoitettu Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
| Masmalo | |
|---|---|
 Masmalon kukinto. |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Erittäin uhanalainen [1] |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Fabales |
| Heimo: | Hernekasvit Fabaceae |
| Alaheimo: | Faboideae |
| Suku: | Masmalot Anthyllis |
| Laji: | vulneraria |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Anthyllis vulneraria |
|
| Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko muokkaa
Masmalo kasvaa 10–100 senttimetriä korkeaksi. Sen kukinto on palleromainen, halkaisijaltaan 2–4 cm ja useimmiten keltainen, joskus oranssinpunainen. Lehdet ovat parijakoisia, kärkilehdykkä selvästi isompi kuin muut. Varsi on pysty ja koheneva. Lehdissä on pieniä korvakkeita, jotka varisevat ajoittain. Lehdet ovat parilehdykäisiä ja kärkilehdykkä on lehdykäistä suurin.[2]
Alalajit muokkaa
Masmalo on hyvin muunteleva kasvi, josta erotetaan lukuisia joskus vaikeasti erotettavia alalajeja sekä muunnoksia. Suomessa tavataan neljä masmalon alalajeista.
- Alppimasmalo (Anthyllis vulneraria subsp. alpestris)
- Islanninmasmalo (Anthyllis vulneraria subsp. borealis)
- Parimasmalo (isomasmalo) (Anthyllis vulneraria subsp. carpatica)
- Isomasmalo (var. pseudovulneraria)
- Tanskanmasmalo (Anthyllis vulneraria subsp. danicum)
- Pohjanmasmalo (Anthyllis vulneraria subsp. lapponica (subsp. fennica))
- Merimasmalo (Anthyllis vulneraria subsp. maritima)
- Idänmasmalo (Anthyllis vulneraria subsp. polyphylla)
- Ketomasmalo (Anthyllis vulneraria subsp. vulneraria)
Levinneisyys muokkaa
Masmaloa kasvaa lähes koko Euroopassa.[6] Suomessa masmalon alkuperäisiä kasvupaikkoja ovat harjujen paahderinteet. Tienvarsilla ja niityillä laji saattaa myös olla tulokas. Suomessa masmalo on rauhoitettu paitsi Ahvenanmaalla.
Elinympäristö muokkaa
Masmalo kasvaa valoisilla, kuivahkoilla paikoilla kuten niityillä, kallioilla ja tienpientareilla.
Käyttö muokkaa
Masmaloa on käytetty muinaisajoista asti villan ja pellavan värjäämiseen. Nykyisin sitä kasvatetaan koriste- ja maanpeittokasvina.[7]
Lähteet muokkaa
- ↑ Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 187. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3. Teoksen verkkoversio (viitattu 20.6.2022).
- ↑ Henry Väre, Jukka Laine: ”Masmalo”, Metsäkasvio, s. 103. Metsäkustannus, 2016. ISBN 978-952-6612-78-2.
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Masmalo eli euroopanmasmalo (Anthyllis vulneraria) Viitattu 9.1.2024.
- ↑ Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, s. 362–363. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
- ↑ Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
- ↑ Den virtuella floran: Getväppling (Anthyllis vulneraria L.) (ruotsiksi)
- ↑ Pratensis.fi Siemenluettelo
Aiheesta muualla muokkaa
- LuontoPortti: Masmalo (Anthyllis vulneraria)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Anthyllis vulneraria (englanniksi)
- Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Anthyllis vulneraria (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Anthyllis vulneraria (englanniksi)
- JSTOR Global Plants: Anthyllis vulneraria (englanniksi)
- Pherobase: Floral volatiles of Anthyllis vulneraria (englanniksi)