Marty McSorley

Martin James "Marty" McSorley (s. 16. toukokuuta 1963 Hamilton, Ontario) on uransa päättänyt kanadalainen ammattilaisjääkiekkoilija, pelipaikaltaan puolustaja.

Marty McSorley
Henkilötiedot
Syntynyt	16. toukokuuta 1963 Hamilton, Ontario
Kansalaisuus	Kanada
Jääkiekkoilija
Pelipaikka	puolustaja
Maila	oikea
Pituus	185 cm
Paino	86 kg
Pelaajaura
Pääsarjaura	1983–2000
Seurat	Pittsburgh Penguins Edmonton Oilers Los Angeles Kings New York Rangers San Jose Sharks Boston Bruins
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Marty McSorley pelasi NHL-urallaan 961 runkosarjaottelua, joissa hän teki 359 tehopistettä, 108 maalia ja 251 syöttöpistettä. Pudotuspeliotteluja hänelle kertyi 115, joissa hän teki kymmenen maalia ja antoi 19 maaliin johtanutta syöttöä. Jäähyminuutteja hänelle kertyi NHL:n runkosarjassa yhteensä 3 381, mikä oli tuolloin neljänneksi eniten liigan historiassa. Pudotuspeleissä hän keräsi yhteensä 374 jäähyminuuttia.

Ura

Uran alku

McSorley pelasi ensimmäiset ottelunsa ammattilaiskaukaloissa kaudella 1982–1983, jolloin hän pelasi kaksi runkosarjaottelua NHL-seura Pittsburgh Penguinsin silloisen farmiseuran Baltimore Skipjacksin riveissä AHL:ssä. Hän oli solminut vapaana pelaajana ammattilaissopimuksen Penguinsin kanssa heinäkuussa 1982. Suurimman osan kaudesta 1982–1983 McSorley vietti kuitenkin OHL-junioriliigassa pelaavan Belleville Bullsin riveissä, jossa hän oli pelannut myös kauden 1981–1982.

Pittsburgh Penguins ja Edmonton Oilers

McSorley teki NHL-debyyttinsä kaudella 1983–1984, jolla hän pelasi 72 runkosarjaottelua Penguinsin riveissä. Hän keräsi tulokaskaudellaan yhdeksän tehopistettä, kaksi maalia ja seitsemän syöttöpistettä, ja 224 jäähyminuuttia, kymmenenneksi eniten koko liigassa. Seuraava kausi kului häneltä pääosin Skipjacksin riveissä AHL:ssä ja syyskuussa 1985, ennen kauden 1985–1986, Penguins kauppasi McSorleyn, Tim Hrynewichin ja Craig Munin Edmonton Oilersille vaihdossa Gilles Melocheen. Oilersin riveissä hän pelasi seuraavat kolme kautta ja profiloitui seuran tähtipelaajien, erityisesti Wayne Gretzkyn, suojelijana, niin sanottuna poliisina (enforcer). Hän keräsi Oilers-paidassa kahdella runkosarjakaudella yli 200 jäähyminuuttia, kaudella 1985–1986 265 minuuttia 59:ssä ottelussa, kymmenenneksi eniten NHL:ssä (jakoi jäähypörssin kymmenennen sijan Dale Hunterin kanssa), ja kaudella 1987–1988 223 minuuttia 60:ssä ottelussa. McSorley voitti Oilersin paidassa kaksi Stanley Cupin mestaruutta, vuosina 1987 ja 1988. Kevään 1987 pudotuspeleissä, joissa Oilers vei mestaruuden voitettuaan loppuotteluissa Philadelphia Flyersin, hän teki neljä maalia ja antoi lisäksi kolme maaliin johtanutta syöttöä.

Los Angeles Kings

McSorleyn aika Oilersissa päättyi elokuussa 1988, jolloin hänen pelaajaoikeutensa siirtyivät Los Angeles Kingsille suurkaupassa, jossa Kings sai hänen lisäkseen Wayne Gretzkyn sekä Mike Krushelnyskin ja jossa Oilers sai vaihdossa Jimmy Carsonin ja Martin Gelinasin, Kingsin ensimmäisen kierroksen varausvuorot varaustilaisuuksissa vuosina 1989, 1991 ja 1993 sekä 15 miljoonaa dollaria rahaa. Hän jatkoi Kingsissä samassa roolissa kuin Oilersissakin. hän keräsi viidellä peräkkäisellä Kingsin riveissä pelaamallaan kaudella (1988–1993) yli 200 jäähyminuuttia ja kolmella kaudella yli 300 minuuttia. Kaudella 1988–89 hän sijoittui NHL:n jäähypörssissä sijalle neljä kerättyään 60:ssä runkosarjaottelussa 350 jäähyminuuttia, seuraavalla kaudella sijalle kolme kerättyään 75:ssä ottelussa 322 jäähyminuuttia ja kaudella 1992–93 jäähypörssin kärkeen uransa ennätyslukemalla, 399 jäähyminuuttia 81:ssä runkosarjaottelussa. Paitsi jäähyennätyksensä, McSorley teki Kingsin riveissä myös piste-ennätyksensä ja ennätyksensä plusmiinustilastossa. Kaudella 1992–93 hänelle kertyi 81:ssä runkosarjaottelussa 41 tehopistettä, 15 maalia ja 26 syöttöpistettä, ja hän ylitti 30:n runkosarjapisteen rajan myös neljällä muulla NHL-kaudella. Kaudella 1990–91 hän sai plusmiinustilastossa lukeman +48 ja jakoi näin NHL Plus/Minus Awardin voiton Calgary Flamesin Theoren Fleuryn kanssa. McSorley oli pelaamassa Kingsin riveissä Stanley Cupin voitosta keväällä 1993, mutta mestaruus meni lopulta Montreal Canadiensille. Hän keräsi kevään 1993 pudotuspeleissä kymmenen tehopistettä, neljä maalia ja kuusi syöttöpistettä, 24 ottelussa.

Uran loppuvuodet

Elokuussa 1993 McSorley palasi takaisin Pittsburgh Penguinsin riveihin kaupassa, jossa Kings sai Shawn McEachernin. Puolen vuoden ja 47:n Penguinsin riveissä pelatun ottelun jälkeen Kings hankki hänet takaisin kaupassa, jossa Kings sai lisäksi Jim Paekin ja jossa Penguins sai McEachernin ja Tomas Sandströmin. McSorley jatkoi Kingsissä maaliskuuhun 1996, jolloin hän siirtyi usean pelaajan kaupassa New York Rangersiin. Rangers sai kaupassa hänen lisäkseen Jari Kurrin ja Shane Churlan ja Kings sai neljä pelaajaa, Ray Ferraron, Ian Laperrieren, Mattias Norströmin ja Nathan LaFayetten sekä neljännen kierroksen varausvuoron kesän 1997 uusien pelaajien varaustilaisuudessa. McSorley pelasi Rangersissä kevään 1996 ja siirtyi elokuussa 1996 San Jose Sharksiin kaupassa, jossa Rangers sai Jayson Moren, Brian Swansonin ja neljännen kierroksen varausvuoron vuoden 1997 varaustilaisuudessa. Sharksissa hän pelasi kaksi seuraavaa kautta, minkä jälkeen hän palasi lokakuussa 1998 vapaana pelaajana Edmonton Oilersin riveihin. Yhden Oilers-kauden jälkeen hän siirtyi joulukuussa 1999, kesken kauden 1999–00, vapaana pelaajana Boston Bruinsiin.

Uran päätös ja pahoinpitelytuomio

Helmikuussa 2000 tapahtunut välikohtaus toi McSorleylle paljon kielteistä huomiota ja päätti hänen NHL-uransa.23. helmikuuta hän iski ottelussa Vancouver Canucksia vastaan Canucksin Donald Brashearia takaapäin mailalla päähän, kun otteluaikaa oli jäljellä vain muutama sekunti. Iskun vaikutuksesta Brashear kaatui taaksepäin, löi päänsä kenttään ja sai aivotärähdyksen. McSorleylle langetettiin loppukauden kestävä pelikielto, joka myöhemmin pidennettiin vuoden mittaiseksi, eikä hän pelikiellon päätyttyä enää palannut NHL-jäille. Hän pelasi viimeiset ottelunsa kiekkoammattilaisena kaudella 2000–2001, jolloin hän pelasi 14 runkosarjaottelua IHL-seura Grand Rapids Griffinsin riveissä. Syksyllä 2000 McSorley todettiin siviilioikeudessa syylliseksi aseelliseen pahoinpitelyyn ja hänelle langetettiin puolentoista vuoden ehdollinen vankeusrangaistus.

Peliuran jälkeen

Peliuransa jälkeen McSorley aloitti vuonna 2002 AHL-seura Springfield Falconsin päävalmentajana. Hän toimi tehtävässä kaksi kautta, joista ensimmäisellä Falcons putosi pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella ja toisella seura jäi kokonaan pudotuspelien ulkopuolelle. Myös McSorleyn veli Chris McSorley toimii jääkiekkovalmentajana, sveitsiläisessä Genève-Servette Hockey Clubissa. Myöhemmin McSorley on toiminut kiekkokommentaattorina televisiossa. McSorley on esiintynyt uransa aikana ja sen jälkeen myös pienissä rooleissa neljässä elokuvassa, elokuvissa Bad Boys (1995), Hyvästi Pariisi (Forget Paris, 1995), Do Me a Favor (1997) ja Con Air – lento vapauteen (Con Air, 1997), sekä televisiosarjassa CSI: Miami.

Yksityiselämä

McSorley asuu Hermosa Beachillä Kaliforniassa. Hän avioitui rantalentopalloilija Leanne Schusterin kanssa elokuussa 2002. Heidän tyttärensä Emma syntyi vuonna 2007.

Tilastot

				Runkosarja						Pudotuspelit						Palkinnot
Kausi	Joukkue	Liiga		O	M	S	Pist.	RM		O	M	S	Pist.	RM
1981–82	Belleville Bulls	OHL		58	6	13	19	234
1982–83	Belleville Bulls	OHL		70	10	41	51	183		4	0	0	0	7
	Baltimore Skipjacks	AHL		2	0	0	0	22
1983–84	Pittsburgh Penguins	NHL		72	2	7	9	224
1984–85	Pittsburgh Penguins	NHL		15	0	0	0	15
	Baltimore Skipjacks	AHL		58	6	24	30	154		14	0	7	7	47
1985–86	Edmonton Oilers	NHL		59	11	12	23	265		8	0	2	2	50
	Nova Scotia Oilers	AHL		9	2	4	6	34
1986–87	Edmonton Oilers	NHL		41	2	4	6	159		21	4	3	7	65
	Nova Scotia Oilers	AHL		7	2	2	4	48
1987–88	Edmonton Oilers	NHL		60	9	17	26	223		16	0	3	3	67
1988–89	Los Angeles Kings	NHL		66	10	17	27	350		11	0	2	2	33
1989–90	Los Angeles Kings	NHL		75	15	21	36	322		10	1	3	4	18
1990–91	Los Angeles Kings	NHL		61	7	32	39	221		12	0	0	0	58
1991–92	Los Angeles Kings	NHL		71	7	22	29	268		6	1	0	1	21
1992–93	Los Angeles Kings	NHL		81	15	26	41	399		24	4	6	10	60
1993–94	Pittsburgh Penguins	NHL		47	3	18	21	139
	Los Angeles Kings	NHL		18	4	6	10	55
1994–95	Los Angeles Kings	NHL		41	3	18	21	83
1995–96	Los Angeles Kings	NHL		59	10	21	31	148
	New York Rangers	NHL		9	0	2	2	21		4	0	0	0	0
1996–97	San Jose Sharks	NHL		57	4	12	16	186
1997–98	San Jose Sharks	NHL		56	2	10	12	140
1998–99	Edmonton Oilers	NHL		46	2	3	5	101		3	0	0	0	2
1999–00	Boston Bruins	NHL		27	2	3	5	62
2000–01	Grand Rapids Griffins	IHL		14	0	2	2	36
18 kautta	yhteensä	NHL		961	108	251	359	3381		115	10	19	29	374

Lähteet

• Marty McSorley The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
• Marty McSorley Legends of Hockey -sivustolla (englanniksi)
• IMDB – Marty McSorley (html) IMDB. Viitattu 3.7.2008. (englanniksi)

Viitteet

Edeltäjä: Paul Cavallini

NHL Plus/Minus Awardin voittaja 1991 (yhdessä Theoren Fleuryn kanssa)

Seuraaja: Paul Ysebaert