Wikipedia

Marjatta Palander

suomalainen kielitieteilijä ja murretutkija, Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professori

Helli Marjatta Palander (s. 16. marraskuuta 1955 Kuusjärvi) on suomalainen filosofian tohtori ja Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professori, joka tunnetaan muun muassa murretutkijana.[1][2][3][4][5]

Marjatta Palander
Henkilötiedot
Syntynyt16. marraskuuta 1955 (ikä 68)
Kuusjärvi
Kansalaisuus Suomi
Ammatti suomen kielen professori
Koulutus ja ura
Tutkinnot Tampereen yliopisto (FK 1979, FL 1983, FT 1987)
Instituutti Itä-Suomen yliopisto
Tutkimusalue Suomen murteet, sosiolingvistinen ja kansanlingvistinen tutkimus
Palkinnot Väitöskirja-palkinto (Kotikielen Seura ja Suomalais-Ugrilainen Seura, 1988), Suomalaisen tiedeakatemian jäsen (2009)

Palander tuli ylioppilaaksi Outokummun lukiosta 1975. Hän opiskeli Tampereen yliopistossa, josta valmistui filosofian kandidaatiksi 1979, lisensiaatiksi 1983, ja tohtoriksi 1987. Lisäksi hän suoritti kouluhallinnon tutkinnon (1980).[1][2] Palanderin väitöskirja (1987) oli otsikoitu Suomen itämurteiden erikoisgeminaatio.[6][2]

Työurallaan Palander on toiminut muun muassa Sysmän lukion äidinkielen vanhemman lehtorin viransijaisena (1980–1981), Tampereen yliopiston suomenkielen assistentin viransijaisena (1981–1982), Suomen Akatemian tutkimusassistenttina (1983–1987), Joensuun yliopiston suomen kielen yliassistenttina (1988–1993, 1994–1996), suomen kielen määräaikaisena apulaisprofessorina tai professorina (1993–1999), ja professorina vuodesta 2000 lähtien (nyk. Itä-Suomen yliopisto). Hän oli Suomen Akatemian varttuneen tutkijan rahoituksella (2004–2005).[1][2]

Kotikielen Seura ja Suomalais-Ugrilainen Seura myönsivät Palanderille väitöskirjapalkinnon (1988).[1][2] Hän on ollut Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 2009.[2][3] Palanderille myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan ritarimerkki 2019. Hän on toiminut Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön hallintoneuvoston jäsenenä vuodesta 2004 ja varapuheenjohtajana 2006–2011. Säätiön hallituksen jäsen hän on ollut vuodesta 2012 alkaen, varapuheenjohtaja 2013–2020 ja puheenjohtaja vuodesta 2021 lähtien.

Teoksia muokkaa

Palander on kirjoittanut seitsemän teosta ja toimittanut yhdeksän teosta. Hän oli vuoteen 2020 mennessä laatinut noin 135 tieteellistä tai yleistajuista artikkelia, katsausta tai arvostelua, jotka koskivat suomen murteita, kielen alueellisen vaihtelun tutkimista, puhekieltä ja nimistöä.[1] Hänen teoksiaan ovat: (osa)

  • Liperin murretta. Helsinki : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. 1983. ISBN 951-9475-34-6. Julkaistu sarjassa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja, ISSN 0355-5437; 26.
  • Suomen itämurteiden erikoisgeminaatio. 1987. Väitöskirja.[6]
  • Vaihtelu Savonlinnan seudun välimurteissa. Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 1996. ISBN 951-717-925-1. Julkaistu sarjassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, ISSN 0355-1768; 648.
  • Savonlinnan seudun murrekirja. Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 1999. ISBN 951-746-111-9. Julkaistu sarjassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, ISSN 0355-1768.
  • Lapsuudesta keski-ikään : seuruututkimus itäsavolaisen yksilömurteen kehityksestä. Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 2005. ISBN 951-717-925-1. Julkaistu sarjassa Suomi, ISSN 0355-0257; 191.
  • Itä- ja eteläsuomalaisten murrekäsitykset. Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 2011. ISBN 978-952-222-262-6. Julkaistu sarjassa Suomi, ISSN 0355-0257; 200.
  • Aila Mielikäinen & Marjatta Palander: Miten suomalaiset puhuvat murteista? : kansanlingvistinen tutkimus metakielestä. Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 2014. ISBN 978-952-222-565-8 (epub). Julkaistu sarjassa Suomi, ISSN 0355-0257.
  • Marjatta Palander, Helka Riionheimo & Vesa Koivisto (toim.): On the Border of Language and Dialect. Finnish Literature Society / SKS. 2018. Studia Fennica Linguistica. ISBN 9789518580037, 9789522229168, 9789518580037, 9789518580044, Open Access e-kirja. (englanniksi)

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto, (ISBN 978-952-99281-1-8 ja 978-952-99281-2-5, viitattu 15 huhtikuuta 2019), s. 522 
  2. ↑ a b c d e f Ulla Paavilainen, Anneli Saikkonen ja Tuuli Virta, Kuka kukin on 2015, Otava, (ISBN 978-951-1-28228-0, ISSN 1237-7570, viitattu 16 huhtikuuta 2019), s. 662 
  3. ↑ a b Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet päivitetty 13.3.2019. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 15.4.2019.
  4. ↑ Jani Koskinen ei arvannut, mikä kohu nousisi Pohjois-Karjalassa puhutulla murteella kirjoitetusta gradusta: "Syytökset kuulostavat hyvin kummallisilta" 12.1.2019. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 15.4.2019.
  5. ↑ Terhi Nevalainen: Oletko huomannut, että D ei sovi itäsuomalaisen suuhun? – "Kahestaan, uijaan, tiiätkö" 15.3.2017. Karjalainen, karjalainen.fi. Viitattu 15.4.2019.
  6. ↑ a b Marjatta Palander: Suomen itämurteiden erikoisgeminaatio (ISBN 951-717-479-9; PhD thesis/ Univ. of Tampere; julkaistu sarjassa Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia, ISSN 0355-1768; 455) 1987. Suomalaisen kirjallisuuden seura (teostiedot via kansallisbibliografia Fennica). Viitattu 15.4.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Marjatta_Palander&oldid=19598409”