Avaa päävalikko
Tämä artikkeli käsittelee panssarintorjuntavaunua. Marder on myös rynnäkköpanssarivaunu.

Marder I (suom. näätä) (SdKfz 135) oli saksalainen panssarintorjuntavaunu, jota käytettiin toisessa maailmansodassa.

Marder I
Marder I (Tracteur Blinde 37L:n alustalla)
Marder I (Tracteur Blinde 37L:n alustalla)
Pituus
– putki edessä ? m
– pelkkä runko 5,38 m
Leveys 1,88 m
Korkeus 2 m
Taistelupaino 8,2 t
Telaketjut 500 mm
Maksiminopeus
– tiellä 34–38 km/h
– maastossa 15–320 km/h
Toimintasäde 135–3150 km tiellä
Pääase 75 mm Pak 40/1 L/46 -panssarintorjuntakanuuna
Muu aseistus 1 x 7,92 mm MG-34-konekivääriä
Panssarointi 5–315 mm
Moottori DelaHaye 103TT
70 hv
? kW
Miehistö 4-5
Valmistusmaa Natsi-Saksan vuosina 1935–1945 käytössä ollut lippu. Saksa

Jo operaatio Barbarossan alkaessa Saksan asevoimat tarvitsivat uutta panssarintorjuntavaunua. Tarve suureni uusien neuvostoliittolaisten T-34 ja KV-1 -panssarivaunujen ilmestyessä suurin määrin taistelukentälle.

Marder I -vaunun alusta otettiin ranskalaisesta kevyesti panssaroidusta Tracteur Blinde 37L-telaketjutraktorista, jota saksalaiset olivat saaneet suuria määriä sotasaaliiksi. Sen päälle rakennettiin kiinteä torni johon asennettiin Pak 40 -panssarintorjuntakanuuna. Vaunut otettiin käyttöön vuonna 1942.

Koska Pak 40:tä ei ollut saatavilla riittävästi, korvikkeena käytettiin neuvostoliittolaisia 76,2 mm F-22 m/1936 -sotasaalistykkejä. Nämä vaihdettiin Pak 40:iksi niiden tullessa saataville.

Pienempi määrä vaunuja rakennettiin Hotchkiss H-39 ja FCM 36-vaunujen alustalle.

Marder I vaunuja rakennettiin 130 kappaletta.

Aiheesta muuallaMuokkaa