Landkreuzer P. 1500 Monster

Landkreuzer P. 1500 Monster oli natsi-Saksan suunnitelma superraskaaksi telatykiksi. Toteutuessaan vaunu olisi ollut huomattavasti suurempi kuin mikään toisen maailmansodan aikainen panssarivaunu ja se olisi painanut jopa 1 500 tonnia.

Taiteilijan näkemys Monsterin sivuprofiilista.

Kehitys

Projekti oli jatkosuunnitelma Kruppin johtaja Groten esittelemälle Landkreuzer P. 1000 Ratte -projektille. Se oli 1 000 tonnin painoinen jättiläispanssarivaunu, jota työntäisi eteenpäin kaksi 8 400 hevosvoiman sukellusveneen moottoria. Pääaseena olisi toiminut 280 millimetrin kanuuna. Adolf Hitler hyväksyi Ratten piirustukset joulukuussa 1942.

Landkreuzer P. 1500 Monster yhdisti Ratte-projektin rungon 800 millimetrin Dora-tykkiin, jota oli käytetty rautatietykkinä itärintamalla, muun muassa Sevastopolin taisteluissa kesällä 1942. Se kykeni ampumaan seitsemän tonnin painoisia kranaatteja jopa 37 kilometrin päähän. Vaunuun suunniteltiin toissijaisiksi aseiksi 2 × 150 millimetrin haupitsia ja lukuisia 15 millimetrin konekiväärejä. Se muistutti enemmän liikkuvaa telatykkiä kuin panssarivaunua. Laitteella ei olisi kyennyt ampumaan ilman tuntikausien valmistelua. Se olisi pitänyt ankkuroida maahan ennen päätykin laukaisua ja tukea jonkinlaisilla puomeilla tai hydraulisella mekanismilla. Seuraavan laukauksen lataus olisi kestänyt ainakin 10 minuuttia. Dorassa lataus vaati 500 hengen miehistön. Monsterin mitat olivat suunnitelmassa: 42 metriä pitkä, 18 metriä leveä ja seitsemän metriä korkea ilman päätykkiä. Pelkän Dora-rautatietykin paino oli 1 340 tonnia. Monsterin massaksi arvioitiin suunnitelmassa 1 500 tonnia.

Suunnitelmissa oli mainittu myös 250 millimetriä panssarointia osassa laitetta. Ei ole selvää mitä tämä panssarointi olisi suojannut.

Voimalähteeksi oli mainittu 2–4 sukellusveneen MAN-moottoria. Suuri koneisto vaati kokonsa mukaisen miehistön, jota Monster olisi vaatinut ainakin 100 henkilöä. Voimakkaine moottoreineenkin se olisi saavuttanut ainoastaan 10–15 kilometrin tuntinopeuden.

Sekä Ratte että Monster jäivät suunnittelijoiden pöydälle. Varusteluministeri Albert Speer lakkautti projektit jo varhain vuonna 1943. Ne olivat kaikessa megalomaanisuudessaan mahdottomia sotakoneita, joista tuskin olisi ollut Saksan salamasodalle sen toivomaa nostetta. Vaunut olisivat olleet toivottoman hitaita, ne olisivat murskanneet matkallaan sillat ja tuhonneet tiet, mikä olisi tehnyt muiden moottoroitujen joukkojen etenemisen mahdottomaksi. Lisäksi ne olisivat tarttuneet jatkuvasti kiinni pehmeään maastoon, kuten kolmannen jättitankin ja kolmikosta kaikkein kevyimmän Panzerkampfwagen VIII Mausin testit osoittivat. Kasvavan ilmavaaran lisääntyessä ne olisivat myös vaatineet aikanaan suuren ilmasuojauksen.

Lähteet

• Tieteen Kuvalehti Historia, 18/2009: ”Hitler halusi murskata venäläiset jättitankeilla”, s. 60–63.
• Parsons, Zack: My Tank is Fight! – Deranged Inventions of WWII, s. 61–66.

Saksan asevoimien panssariajoneuvot toisessa maailmansodassa