Marathónaksen tasanko
Marathónaksen tasanko (kreik. Πεδίο του Μαραθώνα, Pedío tou Marathóna), antiikin Marathonin tasanko (m.kreik. Πεδίον του Μαραθώνος, Pedion tū Marathōnos), on tasanko koillisessa Attikassa Keski-Kreikan itärannikolla.[1] Se kuuluu Marathónaksen kuntaan Itä-Attikan alueyksikössä.
Maantiede muokkaa
Marathónaksen rannikkotasangon pituus pohjois-eteläsuunnassa on noin 10 kilometriä ja leveys itä-länsisuunnassa noin 2,5–5 kilometriä. Se on jotakuinkin puolikuun muotoinen. Tasanko laskee itäosassaan Egeanmereen samoin puolikuun muotoiseen Marathónaksenlahteen. Muilta sivuilta tasankoa reunustavat kallioiset kukkulat. Länsi- ja luoteispuolella tasankoa reunustavat Pentéli-vuori (antiikin Pentelikon eli Brilessos) ja siihen kytkeytyvät kukkulat. Tasangon koillis- ja eteläosissa oli antiikin aikana suot, joista koillinen oli huomattavasti suurempi. Se on nykyisin Schiniáksen kansallispuiston kosteikkoaluetta. Tasangon läpi virtaa nykyisin Marathónas-jokena tunnettu pieni joki. Lahden ranta on hiekka- tai pikkukivirantaa. Marathonin rannikolla sijaitsee Kynósouran (Kynosura) niemi.[1]
Tasangolta on neljä luonnollista kulkuväylää muualle Attikaan. Ensimmäinen on tasangon eteläosasta, josta se yhdistyy kapeamman, noin viisi kilometriä pitkän rannikkotasangon kautta Mesógeian (Mesogaia) tasankoon. Tämän solan länsipuolella sijaitsee Agrilíkin kukkula (558 m). Solan kautta pääsee edelleen Pentéli- ja Ymittós- (Hymettos) vuorten välisen solan ja antiikin aikana Pallenen demoksen kautta Attikan (Ateenan) tasangolle. Tämä on ainoa tasaisempi ja antiikin aikana ainoa vaunuille sopiva tie. Toinen tie on tasangon itäsivulta solasta nykyisen Vranáksen kylän kohdalta, ja se johtaa Attikan tasangolle pohjoiskautta, antiikin aikana Kefisian demoksen kautta. Kolmas tie on edellisen pohjoispuolelta solasta nykyisen Marathónaksen kylän kohdalta. Se johti antiikin aikana Afidnaan, ja myös sitä kautta pääsee Attikan tasangolle. Näiden kahden solan välissä sijaitsee Kotrónin kukkula (240 m). Neljäs tie kulkee koilliseen Korákin tai Stavrokorákin kukkulan (310 m) ja pohjoispuolen kosteikkojen välisestä solasta. Se johti antiikin aikana Rhamnukseen. Nykyisin solan suulla on Káto Soúlin kylä.[1]
Historia muokkaa
Antiikin aikana tasanko oli osa Attikan eli Ateenan kaupunkivaltion alueen koillisosan käsittänyttä Diakrian aluetta ollen sen ainoa tasaisempi osa. Tasangolla sijaitsi Marathonin kaupunki, joka oli osa seudun Tetrapolista. Siihen kuuluivat Marathonin lisäksi Oinoe, Probalinthos ja Trikorythos. Marathon oli näistä neljästä aina merkittävin, ja on siksi antanut nimensä koko tasangolle.[1][2] Sen nimen alkuperä on puolestaan tasangolla kasvavassa fenkolissa (μάραθον, marathon).[3] Peisistratos rantautui tukijoineen tasangolle noin vuonna 546 eaa., eteni sieltä Palleneen ja nousi lopulta takaisin Ateenan tyranniksi.[4] Persian armeija rantautui tasangolle vuonna 490 eaa., jonka jälkeen siellä käytiin Marathonin taistelu.[1] Tasanko oli ihanteellinen taistelukentäksi tuon aikaisille armeijoille.
Marathonin taistelussa ateenalaisten leirin arvellaan olleen nykyisessä Vranáksen solassa. Taistelun alkaessa ateenalaisten rintama ulottui nykyisen Kotrónin kukkulan edustalla Agrilíkin kukkulalla olleelta Herakleen pyhäköltä nykyiselle Marathónas-joelle. Persialaiset olivat puolestaan ryhmittyneet rannikon puolella kahdeksan stadioninmitan päähän. Kun persialaiset hajottivat ateenalaisten keskustan, he ajoivat ateenalaisia kohti Kotrónin kukkulaa ja joko Vranáksen tai Marathónaksen solaan tai kumpaankin kukkulan sivuilla. Ateenalaisten sivustojen voitettua persialaisten sivustat, selvinneet persialaiset ajettiin tasangon koillisosan soille.[1]
Tasanko ja sitä reunustaneet kukkulat olivat jo antiikin aikana maanviljelyskäytössä ja siellä viljeltiin oliiveja ja viiniä.[1] Myös nykyisin suuri osa siitä on kosteikko- ja suojelualueita lukuun ottamatta maanviljelyskäytössä.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g Smith, William: ”Marathon”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Smith, William: ”Attica”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: μάραθον, τό A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
- ↑ Herodotos: Historiateos 1.62.