Mantereen hallitus
Mantereen hallitus oli Suomen tasavallan 16. hallitus. Se oli Kansallisen Edistyspuolueen vähemmistöhallitus, jolle kertyi 238 hallituspäivää. Hallitus toimi 22. joulukuuta 1928 – 16. elokuuta 1929.
Sunilan maalaisliittolaisen vähemmistöhallituksen kaaduttua välikysymysäänestyksessä presidentti Lauri Kr. Relander tarjosi hallitusvastuuta ensiksi sosialidemokraateille, mutta nämä kieltäytyivät. Kieliriita halkaisi porvaripuolueiden rintaman, eikä Maalaisliitto ollut kokemansa nöyryytyksen jälkeen valmis uuteen yritykseen. Välikysymysnäytelmä oli ollut varsin vähän mieliä ylentävä ja se antoi vettä myllyyn Italian Benito Mussolinia ja Saksan ”kansallisia” ihailleelle poliittiselle äärioikeistolle, joka näki demokratian heikoksi ja parlamentarismin epäonnistuneeksi. Hallituspulasta selvittiin kuitenkin melko nopeasti Kouluhallituksen pääjohtajan Oskari Mantereen muodostettua hallituksen, jonka tukena eduskunnassa olivat vain hänen oman puolueensa Edistyspuolueen kymmenen kansanedustajaa; kaksi kokoomuslaista ministeriä olivat mukana ilman puolueensa tukea.[1]
Mantereen hallitus näki tärkeimmäksi tehtäväkseen valtion virkamiesten yleisestä kehityksestä jälkeen jääneen palkkatason korjaamisen. Ajankohta ei kuitenkaan ollut asialle otollinen. Kesällä 1928 Suomea oli kohdannut katovuosi huonojen säiden vuoksi, mikä merkitsi elintarvikkeiden tuonnin kasvua. Samaan aikaan Neuvostoliiton tulo puutavaramarkkinoille ja satamalakot häiritsivät puolestaan tuotteiden vientiä ja seurauksena oli maksutasekriisi, rahamarkkinoiden kiristyminen ja korkokannan nousu. Tässä tilanteessa muut kansalaispiirit eivät halunneet kuunnella virkamiesten valituksia ja eduskunta torjui hallituksen palkankorotusesityksen, josta pääministeri oli tehnyt luottamuskysymyksen. Niinpä presidentti Relander päätyi hajottamaan eduskunnan ja määräämään pidettäviksi uudet vaalit. Virkamiesten palkkoja pidettiin melko vähäpätöisenä perusteena eduskunnan hajottamiselle, mutta tosiasiassa Relander halusi antaa porvaripuolueille näpäytyksen näiden kielikysymyksen vuoksi puutteellisesta yhteistyökyvystä. Ennen Mantereen hallituksen eroa Suomi liittyi kansainväliseen sodat kieltävään Kellogg–Briand-sopimukseen.[2]
Kokoonpano muokkaa
| Ministeri | Tehtävissä | Puolue |
|---|---|---|
| Pääministeri Oskari Mantere |
22.12.1928 – 16.8.1929 |
Ed. |
| Ulkoasiainministeri Hjalmar Procopé |
22.12.1928 – 16.8.1929 |
amm. |
| Oikeusministeri Anton Kotonen Oiva Huttunen |
22.12.1928 – 18.2.1929 18.2.1929 – 16.8.1929 |
amm. amm. |
| Sisäasiainministeri Toivo Kivimäki |
22.12.1928 – 16.8.1929 |
Ed. |
| Puolustusministeri Aimo Kaarlo Cajander |
22.12.1928 – 16.8.1929 |
Ed. |
| Valtiovarainministeri Hugo Relander |
22.12.1928 – 16.8.1929 |
amm. |
| Opetusministeri Lauri Ingman |
22.12.1928 – 16.8.1929 |
amm. |
| Maatalousministeri Eemil Linna |
22.12.1928 – 16.8.1929 |
Ed. |
| Apulaismaatalousministeri Uuno Brander |
22.12.1928 – 16.8.1929 |
Ed. |
| Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Jalmar Castrén |
22.12.1928 – 16.8.1929 |
amm. |
| Kauppa- ja teollisuusministeri Kyösti Järvinen |
22.12.1928 – 16.8.1929 |
amm. |
| Sosiaaliministeri Niilo A. Mannio |
22.12.1928 – 16.8.1929 |
Ed. |
Lähteet muokkaa
- ↑ Heikki Eskelinen: Itsenäisyytemme vuosikymmenet 1917–66, s. 84–85. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet, 1966.
- ↑ Eskelinen, s. 85.
- ↑ Mantereen hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Arkistoitu 12.9.2014. Viitattu 24.5.2010.
|
Edeltäjä: Sunilan I hallitus |
Suomen hallitus 22. joulukuuta 1928 – 16. elokuuta 1929. |
Seuraaja: Kallion III hallitus |