Avaa päävalikko

Niilo Anton Mannio (5. marraskuuta 1884 Kustavi8. huhtikuuta 1968) oli sosiaaliministeriön kansliapäällikkö ja Henkisen Työn Keskusliiton puheenjohtaja. Hän toimi myös sosiaaliministerinä 1920-luvun lopulla.

Mannio valittiin 1922 vastaperustetun virkamies- ja toimihenkilöjärjestöjen keskusjärjestön Henkisen Työn Yhtymän puheenjohtajaksi. Hän oli mukana luomassa suomalaiseen työmarkkinajärjestelmään kuuluvia kolmikantaneuvotteluja joissa valtiovalta on mukana sovittelemassa työntekijöiden ja työnantajien neuvotteluja ja tukee niitä lainsäädännöllisillä ja sosiaalipoliittisilla uudistuksilla.

Edistyspuoluetta edustanut Mannio oli sosiaaliministerinä Mantereen hallituksessa 1928–1929.

TeoksiaMuokkaa

  • Suomen työväenlainsäädäntö. Otava 1918
  • Kansainvälinen työjärjestö ja sen ensimmäinen yleinen konferenssi Washingtonissa. Sosiaaliministeriön tiedonantoja 1920
  • Shekkilaki. WSOY 1920
  • Suomen työlainsäädäntö. Otava 1926
  • Välimiesmenettely ja Keskuskauppakamarin välityslautakunta. Suomen Keskuskauppakamari 1928
  • Yhteisymmärrys työsuhteissa. Taloudellinen neuvottelukunta 1932
  • Ammattikurssit ja työtuvat työttömyyden lieventämiskeinoina. Sosiaali ja terveysministeriö 1933
  • Henkisen työn tekijäin sekä naisten ja nuorukaisten työttömyyshuolto. Sosiaaliministeriön tiedonantoja 1934
  • Kokoelma Keskuskauppakamarin välityslautakunnan tuomioita vuosina 1923–1932. 1937
  • Sosiaalipoliitikon kokemuksia 50 itsenäisyysvuoden ajalta. WSOY 1967

LähteetMuokkaa