Makaroni on koneellisesti valmistettu pastalaji. Se on muodoltaan lyhyt, ohut ja ontto putki. Se oli ensimmäinen Suomeen levinnyt pasta, ja sitä käytetään raaka-aineena useissa ruokalajeissa, kuten makaronilaatikossa ja makaronivellissä. Sana on muunnos italian sanasta maccheroni, joka muualla tarkoittaa tiettyä pastalajia mutta Calabriassa mitä tahansa pastaa.lähde?

Sarvimakaroneja makrokuvassa.

Historia Suomessa

muokkaa

Suomessa makaronia on syöty jo 1800-luvulla mutta mahdollisesti kauemminkin[1]. Ensimmäiset suomalaiset kirjalliset merkinnät makaronista löytyvät 1800-luvulta. Keittokirjojen ohjeissa sitä paistettiin pannulla ruskistettujen korppujauhojen kanssa, ja siitä tehtiin velliä tai laatikkoa.[2] Makaroni oli 1800-luvulla ulkomailta tuotua, ja vain harvojen saatavilla. Makaroni yleistyi 1900-luvulla, kun vehnän viljely Suomessa yleistyi, ja kotimaiset tuottajat alkoivat valmistaa sitä. Sota-aikana syötiin makaronia kun muista elintarvikkeista oli pulaa.[3]

Vielä 1970-luvun alussa Suomessa oli kahta makaronilajia: kaarevaa sarvimakaronia ja suoraa, hiukan pitempää putkimakaronia, jota käytettiin etenkin lihattoman hämäläisen makaronilaatikon valmistamiseen. Tavallista sarvimakaronia käytetään esimerkiksi laatikoissa, paistoksissa, padoissa, keitoissa ja sellaisenaan kastikkeen kanssa.[4]

Vuonna 2021 yli puolet Suomessa myydystä pastasta oli sarvimakaronia.[5]

Lähteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.