Major domus

käskynhallitsija Frankkien valtakunnassa

Major domus tai major palatii oli frankkien valtakunnan kuningaskunnissa käskynhaltijan arvonimi, joka oli käytössä 600–700-luvuilla. Nimitys on latinaa ja tarkoittaa suunnilleen ”huoneen korkea-arvoisin”. Virka muistutti Pohjolan jaarlien asemaa.

Kuningas Klodvig III istuu valtaistuimella vierellään Pipin Heristalilainen, yksi merkittävimmistä major domuksista.

Frankkien valtakunnan merovingisukuiset kuninkaat olivat omaksuneet Rooman valtakunnan suurmaanomistajien tavan palkata laajojen ja usein hajallaan sijainneiden tilustensa valvojaksi tilanhoitajan tai ylitarkastajan, major domuksen. Alun perin major domus oli hovin hallintovirkamies, mutta vähitellen virka muuttui vastaamaan varakuninkaan asemaa. Major domukset olivat virallisesti kuninkaan alaisia, mutta lukuisten lapsikuninkaiden aikana major domusten valta kasvoi ja heistä tuli käytännössä frankkien valtakunnan todellisia hallitsijoita.[1]

Karolingien suku piti 600-luvun alkupuolesta lähtien hallussaan Austrasian kuningaskunnan major domuksen virkaa. Kun Austrasian major domus Pipin Heristalilainen oli lyönyt Neustrian Tertryn taistelussa vuonna 687, frankkien kolme kuningaskuntaa, Austrasia, Neustria ja Burgundi yhdistyivät käytännössä yhden major domuksen alaisuuteen. Pipin Heristalilaisen pojanpoika, major domus Pipin Pieni syrjäytti lopulta viimeisen merovingikuninkaan Kilderik III:n, huudatti itsensä kuninkaaksi ja perusti karolingien kuningashuoneen.[1]

Austrasian major domuksetMuokkaa

Neustrian major domuksetMuokkaa

 
Kaarle Martelin hauta Saint-Denisin basilikassa. Martelista tuli vuonna 720 koko Frankkien valtakunnan major domus.

LähteetMuokkaa

  1. a b Britannica, The Editors of Encyclopaedia: Mayor of the palace Encyclopedia Britannica. Viitattu 29.6.2021. (englanniksi)