Magnus Fredrik Tawast
Magnus Fredrik Tawast (29. kesäkuuta 1728 Kangasniemi – 5. huhtikuuta 1789 Kuopio) oli suomalainen ammattisotilas. Tawast oli yhdessä veljensä Torsten Tawastin kanssa koko Pohjois-Savon suurimpia maanomistajia[1], ja heidän vaikutusvaltansa oli samaa luokkaa kuin omaisuutensa[2].
Suvun perinteitä noudattaen Tawast meni armeijan palvelukseen, ensin vapaaehtoisena 1735 Savon jääkäreihin, missä kohosi 1772 aliluutnantiksi. Hän erosi vänrikkinä ja eli maanviljelijänä Halolan tilalla Kuopiossa. Tawast omisti 1760-luvulla ja 1770-luvulla Haminalahden kartanon Kuopiossa, minkä luovutti 1778 tyttärelleen Anna Christinelle ja tämän miehelle sekä Halolan kartanon, joka sijaitsee nykyisin Maaningalla.
Perhe muokkaa
Tawastin vanhemmat olivat isonvihan sotavuosien aliluutnantti Torsten Tawast ja turkulainen professorintytär Anna Pihlman. Tawastin puoliso oli Klas Johan Molanderin sisar Maria Elisabet Molander, ja heillä oli kymmenen lasta, joista Johan Henrikistä tuli kenraali. Tytär Anna Christina oli naimisissa luutnantti Jonas Mauritz von Wrightin kanssa ja pari sai myötäjäisekseen Haminanlahden kartanon. Von Wrightin taiteilijaveljekset kutsuivat isoäitiään Anna Christinaa Haminalahden "suureksi rouvaksi"[1]. Toinen tytär Fredrika Lovisa[3] nai tulevan Porvoon piispan Johan Molanderin. Pojista Torsten toimi Savon ja Karjalan läänin maaherrana 1812-1813. "Juuri näiden sukujen kartanoissa luotiin se korkeatasoinen kustaviaaninen kulttuuri, joka teki Kuopion kuuluisaksi koko Ruotsin valtakunnassa ja joka samalla loi pohjaa kansallisessakin mielessä mitä maineikkaimmille saavutuksille"[4].