M/S Leonoreverett

suomalainen rahtilaiva

M/S Leonoreverett oli vuonna 1962 rakennettu rahtilaiva. Valmistumisestaan vuoteen 1978 alus oli nimeltään Finnclipper. Vuonna 1978 alus sai nimen Leonoreverett. Vuonna 1986 alus myytiin Taiwaniin romutettavaksi.

M/S Leonoreverett
M/S Finnclipper
M/S Finnclipper
Tyyppi Rahtilaiva
Tunnuskirjaimet OGGB (Suomen lipun alla ollessaan)
Aiemmat nimet 1962–1978: Finnclipper
1978–1986: Leonoreverett
Aiemmat omistajat 1962–1978: Enso-Gutzeit Oy
1978–1986: Everett-Orient Line Inc.
1986: Taiwanilainen romuttaja
Rakennustelakka Rheinstahl Nordseewerke G.m.b.H., Emden, Saksa
Rakennusnumero 339
Vesillelasku 15. maaliskuuta 1962
Luovutettu 18. kesäkuuta 1962
Status Romutus
Tekniset tiedot
Pituus 150,38 m
Leveys 18,74 m
Syväys 7,05/8,52 m
Bruttovetoisuus 6 187 brt
Koneisto 2 SA 6 cy. B&W 662 VT2 BF-140 diesel
Koneteho 4 781 kW
Nopeus 29,63 km/h
Nopeus 16 kn
Lähteet [1]

Vuonna 1963 neuvostoliittolainen ydinsukellusvene K-33 törmäsi Finnclipperiin. Tapaus tuli ilmi vasta vuonna 2007.

KäyttöhistoriaMuokkaa

1962–1967Muokkaa

15. maaliskuuta 1962 alus laskettiin vesille länsisaksalaisella Rheinstahl Nordseewerke G.m.b.H:n telakalla Emdenissä. Samalla Siiri Järvinen kastoi aluksen Finnclipperiksi. 18. kesäkuuta alus luovutettiin Enso-Gutzeitin omistukseen, joka rekisteröi aluksen Suomen lipun alle. Kotisatamaksi tuli Kotka. Tämän jälkeen alus siirtyi Finnlinesin Suomen ja Yhdysvaltain väliseen liikenteeseen.[1]

Onnettomuus KattegatissaMuokkaa

 
Onnettomuuspaikka kartalla

12. huhtikuuta 1963 neuvostoliittolainen ydinsukellusvene K-33 törmäsi Kattegatin salmessa Tanskan ja Ruotsin välillä Finnclipperiin noustessaan syvyyksistä pintaan. Finnclipper oli kuljettamassa 6 000 tonnin paperilastia Yhdysvaltoihin ja K-33 matkalla Pohjois-Atlanttia kohti. Sää oli törmäyshetkellä sumuinen. Finnclipper pysäytettiin välittömästi törmäyksen tapahduttua ja se kääntyi takaisin tutkimaan, olisiko tuntematon sukellusvene avun tarpeessa. Kaksi neuvostoliittolaista upseeria tuli laivaan kertomaan ettei mitään suurempia vaurioita aiheutunut sukellusveneelle. Upseerit kertoivat sukellusveneen saaneen törmäyksessä taipuman sivuunsa. Neuvostoliiton upseerit eivät paljastaneet kansalaisuuttaan laivan miehistölle, vaan selittivät kuuluvansa vain Varsovan liittoon. Suomalaiset kuitenkin näkivät selvästi sukellusveneen kyljessä olleen tunnusnumeron 921.[2]

Finnclipper onnistui vuotavana purjehtimaan yli Atlantin Yhdysvaltoihin ja K-33 selvisi pahoin vaurioituneena Murmanskin laivastotukikohtaan Neuvostoliittoon. Finnclipper purki paperilastinsa Bostonissa ja jatkoi sieltä New Yorkiin, jossa tapahtuneesta annettiin poikkeuksellisesti meriselitys. Selvitys salattiin 44 vuodeksi eikä siitä kerrottu julkisuudessa mitään.[2]

Jaakko Varimaa, laivan miehistön jäsen, julkaisi aiheesta kirjan Sukellusvene sumussa 4. huhtikuuta 2007, jolloin tapaus tuli suuren yleisön tietoon.[2]

1968–1986Muokkaa

26. heinäkuuta 1968 alus pidennettiin 150,38-metriseksi. Leveys säilyi entisellään. Syväykseksi tuli 7,05/8,52 metriä. Alkuperäiset mitat olivat: 135,68 metriä × 18,74 m × 7,29/8,23 m. Myös vetoisuudet muuttuivat: bruttovetoisuus 6 449/8 816 bruttorekisteritonnia, nettovetoisuus 3 399/4 861 nettorekisteritonnia ja kuollut paino 8 014/11 200 tonnia. Alkuperäiset vetoisuudet olivat: bruttovetoisuus 5 097/7 651 bruttorekisteritonnia, nettovetoisuus 2 353/3 965 nettorekisteritonnia ja kuollut paino 7 180/9 178 tonnia.[1]

Syyskuussa 1971 alus aikarahdattiin Atlantic Gulf Servicen liikenteeseen. 5. syyskuuta 1978 Everett-Orient Line (c/o Everett Steamship Corp. S.A.) osti aluksen ja antoi sille nimen Leonoreverett. Myöhemmin vuonna 1978 aluksen vetoisuudet muuttuivat: bruttovetoisuus 6 187 bruttorekisteritonnia, nettovetoisuus 3 442 nettorekisteritonnia ja kuollut paino 8 014 tonnia.[1]

Vuonna 1986 alus myytiin Taiwaniin romutettavaksi.[1]

LähteetMuokkaa

  • Varimaa, Jaakko: Sukellusvene sumussa: neuvostoliittolaisen ydinsukellusveneen ja suomalaisen kauppalaivan salattu törmäys. Jyväskylä: Revontuli, 2007. ISBN 978-952-5170-67-2.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e Pietikäinen, Matti: The Finnlines Fleet 1947–1997, s. 79–80. Helsinki: Finnlines Ltd, 1998. ISBN 952-90-9115-X. (englanniksi)
  2. a b c Ydinsukellusveneen törmäys suomalaislaivaan salattiin. Ilta-Sanomat, 4.4.2007. Artikkelin verkkoversio Viitattu 19.6.2008.

Aiheesta muuallaMuokkaa