Mäntyankeroinen (Bursaphelenchus xylophilus) on sukkulamatoihin kuuluva ankeroislaji. Se elää havupuissa ja voi sopivissa olosuhteissa lopulta tappaa puut. Mäntyankeroinen on kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain mukaan luokiteltu Suomessa vaaralliseksi kasvintuhoojaksi, jonka esiintymistä epäiltäessä on viipymättä otettava yhteyttä Ruokavirastoon[1].

Mäntyankeroinen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Sukkulamadot Nemata
Luokka: Secernentea
Lahko: Tylenchida
Heimo: Aphelenchoididae
Suku: Bursaphelenchus
Laji: xylophilus
Kaksiosainen nimi

Bursaphelenchus xylophilus
(Steiner & Buhrer 1934) Nickle et al. 1970

Katso myös

  Mäntyankeroinen Commonsissa

Mäntyankeroinen on läpikuultava pieni mato, joka on aikuisenakin alle millimetrin pituinen. Se voi elää puussa vuosikausia, mutta puusta toiseen siirtyäkseen se tarvitsee siirtäjähyönteisen. Tällaisina kuljettajina voivat toimia esimerkiksi Monochamus-suvun tukkijäärät: suutari (Monochamus sutor) ja ranskanräätäli (Monochamus galloprovincialis).[2]

Mäntyankeroisia tavataan Pohjois-Amerikassa, Aasiassa ja Portugalissa. Syyskuussa 2008 myös Suomessa poltettiin portugalilaisia pakkauslaatikoita mäntyankeroisien vuoksi. EU:n komissio on julistanut Portugalin saastuneeksi alueeksi ja maan havupuunvientiä on rajoitettu.[3]

Jos olosuhteet ovat hyvät, mäntyankeroisen määrä voi kasvaa kymmentuhatkertaiseksi parissa viikossa. Mäntyankeroisen vaivaavat männyt kuolevat nopeasti. Niiden pihkaneritys tyrehtyy ja latvus muuttuu punaruskeaksi, kun neulaset kuolevat.[2]

Lähteet

muokkaa
  1. Mäntyankeroinen – Bursaphelenchus xylophilus Laji.fi. Viitattu 26.10.2021.
  2. a b Metsäntutkimuslaitos: Mäntyankeroinen (Bursaphelenchus xylophilus) (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Pikkuruisen mäntyankeroisen pelätään aiheuttavan suurtuhot Suomen metsissä, Helsingin Sanomat 16.10.2008 A4

Aiheesta muualla

muokkaa