Lykosura
Lykosura (m.kreik. Λυκόσουρα, Lykosūra tai Lykosoura, lat. Lycosura) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Arkadiassa Kreikassa.[1][2][3] Sen arkeologinen alue sijaitsee Megalópolin kunnassa noin kilometrin itään nykyisestä Lykósouran kylästä.[4]
| Lykosura | |
|---|---|
| Λυκόσουρα | |
 Lykosuran arkeologista aluetta. |
|
| Sijainti | |
  Lykosura |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Lykósoura, Megalópoli, Arkadia, Peloponnesos |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Parrhasia, Arkadia |
| Aiheesta muualla | |
Maantiede muokkaa
Lykosura sijaitsi Parrhasian alueella noin seitsemän kilometriä länteen Megalopoliin kaupungista. Kaupunki oli rakennettu Lykaion-vuoren (nyk. Lýkaio) juurelle lähellä Plataniston-jokea (nyk. Gastrítzi). Sen kautta kulki Megalopoliista Figaleiaan johtanut tie.[2][3]
Historia muokkaa
Lykosuran historiasta tiedetään suhteellisen vähän. Pausanias kutsui sitä koko Kreikan vanhimmaksi kaupungiksi. Kreikkalaisessa mytologiassa kaupungin perusti Lykaon, joka oli Pelasgoksen poika.[3]
Antiikin aikana Lykosura tunnettiin erityisesti paikallisen jumalattaren Despoinan temppelistä ja pyhäkköalueesta, joka oli koko Arkadian pyhimpiä paikkoja. Despoina oli muinainen ktooninen jumalatar, mahdollisesti alun perin sama kuin Potnia, joka myöhemmin yhdistettiin Persefoneen eli Koreen.[2][5] Pyhäkössä palvottiin Despoinan ohella myös tämän äitiä Demeteriä, jonka yhdeksi ilmentymäksi Persefonekin voidaan nähdä, sekä ”Suurta äitiä”, jonka ilmentymänä Demeter puolestaan voidaan nähdä. Kyseessä vaikuttaisi siis olleen jonkinlainen muinaisen Äitijumalattaren kultin ja minolais-mykeneläisen uskonnon jatkumo.[6]
Lykosuran asukkaat siirrettiin Megalopoliihin sen perustamisen yhteydessä noin vuonna 371/370 eaa. Siksi kaupunki oli Pausaniaan aikana raunioina. Kaupungin löysi Edward Dodwell 1800-luvun alussa, ja ensimmäisen tarkemman kuvauksen siitä antoi Ludwig Ross. Myöhempinä aikoina paikka on tunnettu nimellä Siderókastro(n).[3] Läheinen Astálan (Stálan) kylä otti vuonna 1926 nimen Lykósoura kaupungin kunniaksi.[7]
Alueen arkeologiset kaivaukset suoritti Ateenan arkeologinen seura vuodesta 1889. Kaivauksia johti Konstantínos Kourouniótis.[2][5]
Rakennukset ja löydökset muokkaa
Lykosura tunnetaan erityisesti Despoinan pyhäkköalueesta, joka on sen merkittävin kaivauskohde. Siihen kuului temppeli ja muun muassa stoa eli pylväshalli. Kaupungin akropolis eli linnavuori sijaitsi kukkulalla pyhäkköalueen itäpuolella.[2]
Despoinan temppeli
Despoinan temppeli edusti doorilaista tyyliä ja oli rakennettu oletettavasti 300-luvulla eaa. ja myöhemmässä muodossaan 100-luvulla eaa. Temppeli oli prostyylitemppeli, joka avautui itään päin, ja siinä oli pronaos sekä naos eli cella. Sisällä naoksessa oli Despoinaa, Demeteriä, Artemista ja Anytosta esittäneet suurikokoiset marmoriset kulttipatsaat, jotka oli veistänyt Damofon Messeneläinen 100-luvulla eaa. Despoina ja Demeter oli esitetty istuvina ja Artemis ja Anytos seisovina.[2]
Muut rakennukset
Despoinan temppelin eteläpuolella oli teatterin kaltainen katsomoalue, johon johti temppelissä sen eteläsivulla ollut toinen ovi. Katsomo oli todennäköisesti tarkoitettu jonkinlaisten kulttitoimitusten seuraamista varten. Temppelin vieressä sen itäpuolella oli pitkä doorilaista tyyliä edustanut stoa eli pylväshalli. Samoin temppelin itäpuolella, stoasta etelään, oli kolme alttaria, jotka oli omistettu Despoinalle, Demeterille ja Suurelle äidille, sekä alttareihin liittynyt monumentaalialttari tai -rakennus, josta Pausanias käytti nimitystä ”megaron”. Temppelin edustalla oli kaksi pronssipatsasta.[2][5][6] Alueen itäosassa oli Artemis Hegemonelle omistettu temppeli.
Kaupunginmuureista, jotka rakennettiin 400–300-luvuilla eaa., on löydetty joitakin osia. Bysanttilaisen kappelin alta on löydetty temppelin perustukset.[2] Akropoliin etelärinteestä on löydetty vesisäiliöitä ja niihin liittyviä rakenteita.
Esinelöydöt
Arkeologisen alueen yhteydessä toimii pieni museo, Lykosuran arkeologinen museo. Merkittävimmät alueelta tehdyt esinelöydöt ovat Kansallisessa arkeologisessa museossa Ateenassa. Niihin kuuluvat muun muassa temppelin kulttipatsaiden jäänteet,[2] jotka tunnetaan Lykosura-ryhmänä.[8]
Lähteet muokkaa
- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”280 Lykosoura”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g h i Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Lykosoura”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d Smith, William: ”Lycosura”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Lykosoura Pleiades. Viitattu 4.9.2017.
- ↑ a b c Sanctuary of Despoina in Lykosoura Greek Travel Pages. Viitattu 4.9.2017.
- ↑ a b Scully, Vincent: The Earth, the Temple, and the Gods: Greek Sacred Architecture. Trinity University Press, 2013. ISBN 1595341773. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Astala - Lykosoura Name Changes of Settlements in Greece. Institute for Neohellenic Research. Viitattu 4.9.2017.
- ↑ Archaeological Museum of Lykosoura Greek Travel Pages. Viitattu 4.9.2017.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lykosura Wikimedia Commonsissa
