Luuvalo
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Luuvalo eli reumatismi on suomalaisen kansanperinteen ja myös 1800-luvun lääketeteen[1] tuntema sairaus, joka tuntuu ajoittaisena tai jatkuvana kolotuksena samoissa jäsenissä. Nimityksellä luuvalo on viitattu moniin, eri syistä johtuviin kipuihin. Luuvalo erosi noidannuolesta siten, että jälkimmäinen tuntui kipuna pienellä alueella.
Yhdyssanan loppuosa ”valo” on nykysuomeksi ”kipu”, (nykyviroksi valu). Nykyään sanaa luuvalo käytetään lähinnä synonyymina sanalle ”kihti”[2].
Luuvalon ja reumatismin tautinimikkeistä luovuttiin vähitellen sen jälkeen, kun 1800-luvun lääketieteessä oltiin havaittu, että kyseessä olikin kolme erillistä sairautta, jotka nimettiin nivelrikoksi, nivelreumaksi ja kihdiksi[1].
Muuta muokkaa
Loitsussa luuvalo tai hammaskipu käskettiin pois potilaasta ”suurille sotikedoille, jossa on luutonta lihaa purtavaksi ja kalvettavaksi”.
Oiva Paloheimon lastenkirjassa Tirlittan on kohtaus rouvasta, jolla oli luuvalo. Rouva hoiti "luuvaloaan" kainaloon laitetuilla muurahaisilla ja ampiaisilla, ne kun pistävät ja pitävät mielen virkeänä.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b https://nivel.fi/wp-content/uploads/2022/02/Niveltieto-2001-Nivelrikon-hoidon-historia-Kaartinen.pdf
- ↑ Kihti (Verkkojulkaisu) hus.fi. 24 maaliskuuta 2009. Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiiri. Arkistoitu 1.8.2008. Viitattu 21.1.2013. Suomi